Suuri valiokunta kuuli kahdeksaa suomalaismeppiä eduskunnassa pidetyssä tilaisuudessa. Keskustelussa pohdittiin EU-politiikan keskeisiä kysymyksiä ja tuotiin huoli siitä, ettei keskustelu niistä näy riittävästi kotimaan poliittisessa keskustelussa. Huolta esitettiin myös siitä, ettei Suomella ole ollut vielä naiskomissaaria.

Erilaisten EU-näkemysten kirjo tuli nopeasti keskustelussa esille, kun kansanedustajat ja mepit tapasivat eduskunnan suuren valiokunnan kuulemisessa 23. lokakuuta.

Euroopan komissio antoi alkukesästä esityksensä EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (2021-2027). Valmistautuessaan Suomen kannanmuodostukseen rahoituskehyksiä koskevissa neuvotteluissa suuri valiokunta halusi kuulla suomalaisten europarlamentaarikkojen näkemyksiä aiheesta ja tulevasta Suomen EU-puheenjohtajakaudesta.

Komission ja Euroopan parlamentin esityksien mukaan Suomelle olisi tulossa arvioiden mukaan noin 600-700 miljoonaa euroa lisämaksua.

Keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (liberaalit) kertoi kannattavansa hallituksen näkemyksiä tiukasta määrärahalinjasta brexitin jälkeisessä ajassa, vaikka Suomen nettomaksuosuuden kasvua on mahdoton välttää.

Jäätteenmäen ryhmätoveri Elsi Katainen oli huolissaan leikkausten kohdentumisesta.

– Esitetty viiden prosentin leikkaus EU:n maataloustukiin tarkoittaisi esityksen mukaan, että peräti 50 prosenttia lähtisi pois Suomelle tulevista toisen pilarin tuista. Tämä veisi suomalaisen elintarviketurvallisuuden jo kipurajoille, Katainen totesi.

Meppi Liisa Jaakonsaari (sd) korosti EU:n monivuotisen rahoituskehyksen tärkeyttä.

– Alirahoitus on varmin tapa rampauttaa Euroopan unioni.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (ECR) luetteli pitkän listan lähinnä hallintoa koskevia ehdotuksia, joissa EU voisi karsia menojaan. Hänen mukaansa pitäisi esimerkiksi kyseenalaistaa Alueiden komitean sekä Talous- ja sosiaalikomitean ylläpitämisen mielekkyys.

Kokoomuksen Petri Sarvamaa (EPP) huomautti erilaisten hallinnollisten kustannusten kovin pienestä osuudesta EU:n budjetissa.

Jaakonsaari kertoi olevansa huolissaan Euroopan henkisestä ilmapiiristä. Vaikka EU-kansalaisten luottamus unioniin on parantunut ”kiitos herra Trumpin ja Brexitin”, samalla EU rapautuu sisältäpäin, kun esimerkiksi Italia ei taloudessaan välitä EU-säännöksistä.

Huoleen Italian piittaamattomista toimintatavoista yhtyi KD:n kansanedustaja, ex-meppi Sari Essayah.

– EMU:n kehittämisessä yhä suurempiin yhteisvastuisiin, muun muassa yhteisen talletussuojan ja valuuttarahaston suuntaan, etenkin Italian tilanne huolestuttaa. Kun tavoitteena on saada pankkien ja valtioiden kohtalonyhteys poikki, niin Italiassa on kohta sekaisin sekä pankit että valtion talous. Italia on sellainen valtio, joka jo talouden kokonsa vuoksi kykenee tekemään koko EMU:n kaatumisen mahdolliseksi, jos tilanteeseen ei puututa, Essayah korosti.

EMU:n kehittämisessä yhä suurempiin yhteisvastuisiin, muun muassa yhteisen talletussuojan ja valuuttarahaston suuntaan, etenkin Italian tilanne huolestuttaa. – Sari Essayah

Essayah’n mukaan kansalaisten legitimiteetti EU:lle on helpointa nähdä ja myöntää ilmasto- ja turvallisuuskysymyksissä sekä terrorismin ja muun rikollisuuden torjuntaa koskevissa asioissa.
– Niissä eivät yhden maan ponnistelut riitä, vaan saasteet ja rikollisuus kulkevat yli rajojen ja yhteistyötä tarvitaan.

– Monivuotisiin rahoituskehyksiin haluttaisiin perustaa erilaisia uusia rahastoja ja erilaisia investointitukia antaa moniin eri asioihin. Mukana ehdotuksissa on myös sen tyyppisiä rahastoja, joista ajattelen, että ne pitäisi kansallisesti pitkälti hoitaa.

– Mikä lisäarvo tällaisilla olisi? Olisi syytä pohtia tarvitaanko todellakin näitä kaikkia, Essayah kummasteli.

Eduskuntavaaleissa syytä keskustella EU-asioista

Useammassa puheenvuorossa pidettiin tärkeänä yhteydenpitoa kansanedustajien ja meppien kesken. Keskustelussa valiteltiin, etteivät eduskunnan valiokunnat kutsu yhtä ahkerasti kuin aiemmin meppejä kuultaviksi asioissa, joita nämä työstävät Euroopan parlamentissa.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) muistutti, että eurovaalit osuvat mielenkiintoiseen aikaan heti eduskuntavaalien jälkeen.

– Toivoisin, että myös eduskuntavaaleissa keskusteltaisiin laajemmin EU-politiikasta.

Samaan näkemykseen yhtyi Katainen, joka totesi, että poliittinen keskustelu kulkee liian erillään.

Monista lainsäädäntöasioista päätetään suuntaviivat EU-tasolla. Toisaalta monissa asioissa unionilta puuttuu mahdollisuuksia toimia.

– Miksi EU:ta syytetään asioista, kuten pakolaispolitiikan ongelmista, joissa EU:lla ei ole toimivaltaa, Sirpa Pietikäinen (kok, EPP) harmitteli.

Suomen tarjottava vihdoin naiskomissaaria

Suomen pitkäaikaisimmat naismepit ilmaisivat huolensa tasa-arvon toteutumisesta komission kokoonpanossa.

Jäätteenmäki toivoi, että Suomi ottaisi tulevan komission kokoonpanossa tavoitteekseen tasa-arvon edistämisen.

– Suomi alkaa jo herättää negatiivisesti huomiota ilman ensimmäistäkään naiskomissaaria.

Myös Hautala muistutti, että 23 vuotta mennyt ilman, ettei ole ollut suomalaista naiskomissaaria.

– Vähimmäisvaatimus on, että Suomi esittäisi sekä naista että miestä. Prosessi tulisi olla paljon avoimempi kuin ennen, kun kahden suurimman puolueen edustajat ovat sopineet komissaarista, Hautala totesi.

Hän viittasi Ruotsin valintamenettelyyn, jossa myös pienemmän puolueen edustaja voi tulla valituksi komissaariksi.

Suuri valiokunta halusi myös vaihtaa suomalaismeppien kanssa näkemyksiä ensi vuoden heinäkuussa alkavan Suomen puheenjohtajakauden valmisteluista ja kauden teemoista. Suomen kausi EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona sijoittuu poliittisten tavoitteiden määrittämisen kannalta tärkeään vaiheeseen pian Euroopan parlamentin vaalien jälkeen. Vaalien jälkeen toimielimet päättävät uusissa kokoonpanoissaan tavoitteistaan, jotka ohjaavat EU:n toimintaa seuraaviin vuoden 2024 vaaleihin asti.