Neljä menestynyttä julkkista haki tänä syksynä töitä kenenkään tietämättä. He vastasivat avoimiin työpaikkailmoituksiin käyttäen tyypillisiä romaninimiä mutta omia ansioluetteloitaan kokeillakseen, miten nimi vaikuttaa työnsaantimahdollisuuksiin. Hakemuksia lähetettiin yhteensä  54. Yksikään niistä ei johtanut haastattelukutsuun.

Toimittaja ja media-alan moniosaaja Tuomas Enbuske, mallin uransa jälkeen graafikkona ja yrittäjänä työskennellyt Anne Kukkohovi, catering-yrittäjä ja juontaja Meri-Tuuli Väntsi sekä yritysvalmentaja Jari Sarasvuo – jokainen myös TV:stä tuttu – hakivat tänä syksynä töitä kenenkään tietämättä.

He vastasivat avoimiin työpaikkailmoituksiin käyttäen tyypillisiä romaninimiä mutta omia ansioluetteloitaan kokeillakseen, miten nimi vaikuttaa työnsaantimahdollisuuksiin. Hakemuksia lähetettiin yhteensä  54. Yksikään niistä ei johtanut haastattelukutsuun.

Kyseessä on Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoima Työnimi-kampanja, jonka tavoitteena on edistää romaniväestön työllistymistä. Työnhakukokeilusta tuotetulla kampanjavideolla hakijat kertovat kokemuksistaan:

– Ehkä mä tajusin myös tässä sen, että kuinka etuoikeutettu mä olen. Mutta sen ei pitäisi olla niin, että mä olen etuoikeutettu sen takia, että mun nimi on Meri-Tuuli eikä Tamara, Meri-Tuuli Väntsi summaa videolla.

Moni romanitaustainen on suoraan sanonut, että työhaastatteluihin pääsemiseksi on pakko vaihtaa nimi ja että sitä ovat jopa työvoimaviranomaiset ehdottaneet. Totta kai rekrytoija valitsee aina mielestään parhaan vaihtoehdon, mutta tärkeintä olisi päästä kisaamaan yhdenvertaista lähtökohdista. – projektipäällikkö Mikael Mertsi Ärling

Projektipäällikkö Mikael Mertsi Ärlingin mukaan nimeen usein konkretisoituu romanien kohtaama syrjintä työmarkkinoilla. Monet päätyvätkin omaksumaan toisen nimen työmarkkinoilla, mistä juontuu myös kampanjan nimi, Työnimi. Ärling on myös itse muuttanut virallisen nimensä.

– Moni romanitaustainen on suoraan sanonut, että työhaastatteluihin pääsemiseksi on pakko vaihtaa nimi ja että sitä ovat jopa työvoimaviranomaiset ehdottaneet. Totta kai rekrytoija valitsee aina mielestään parhaan vaihtoehdon, mutta tärkeintä olisi päästä kisaamaan yhdenvertaista lähtökohdista, Ärling kertoo.

Kampanjassa töitä hakeneen Tuomas Enbusken mielestä syrjintää kokevien ei kuitenkaan tulisi olla niitä, jotka joutuvat mukautumaan tilanteeseen.

– Jos maailma on sairas niin pitääkö siihen sopeutua? Nimi ja kulttuuri ovat tärkeä osa identiteettiämme. Nimeä ei pidä vaihtaa vaan maailman pitää muuttua terveemmäksi, Enbuske muistuttaa.

Syrjintä on yksi merkittävimmistä esteistä romanien työllistymisessä. Vähemmistövaltuutetun (nyk. yhdenvertaisuusvaltuutettu) selvityksen mukaan yli puolet työtä hakeneista romaneista kertoi kohdanneensa syrjintää työelämässä (Erilaisena arjessa – selvitys romanien syrjintäkokemuksista, 2014).

Virallista tutkimustietoa ei ole, mutta arvioiden mukaan 40–60 prosenttia Suomen työikäisistä romaneista on tällä hetkellä työttöminä. Jopa korkeakoulututkinnon suorittaneilla romaneilla on suuria vaikeuksia päästä osaksi työelämää.

– Kokeilu paljastaa harmittavan tutusti sen ilmiön, jonka olemme huomanneet: työelämä ei ole yhdenvertainen romaneille tai muille vähemmistöille. Monimuotoisuuden lisääntyminen työmarkkinoilla vaatii rekrytoijien ennakkoluulotonta asennetta ja sitä, että keskitytään henkilön taustan sijaan hänen osaamiseensa. Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja ammattitaitonsa näyttämiseen työelämässä kuuluu kaikille, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo.

Työnimi-kampanja on osa valtakunnallista Nevo tiija – uusi aika -hanketta, jota koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu. Mukana on lisäksi kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia ja järjestöjä eri puolilta Suomea. Hanke pyrkii tukemaan romanien työllistymistä ja osallisuutta Suomessa, ja se saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta. Hanke huipentuu Savoy-teatterissa maanantaina 5. marraskuuta pidettävään Romanijuhlat-loppuseminaariin.