THL:n kansallinen sisäilma‑ ja terveysohjelma julkaistiin viime viikolla, ja se on saanut ristiriitaisen vastaanoton muun maussa sen vuoksi, että sen on koettu leimaavan vakavat sisäilmasairaudet psykosomaattisiksi oireiluiksi.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus tarttui eduskunnan kyselytunnilla sisäilmaongelmiin. Merkittävä osa suomalaisista, jopa puoli miljoonaa aikuista työpaikoillaan, altistuu sisäilmaongelmille. Oireet ovat vakavia sekä lapsilla että aikuisilla, ja osa ongelmista sisäilmasairauksien hoitamisen suhteen liittyy hyvien diagnostisten menetelmien puuttumiseen.

– Mitä hallitus aikoo tehdä sisäilmasairastuneiden oikeusturvan sekä asumis‑, opiskelu‑ ja työmahdollisuuksien parantamiseksi, Tanus kysyi.

Hän muistutti, että pääministeri Juha Sipilä asetti syksyllä 2017 hankeryhmän valmistelemaan Terveet tilat 2028 ‑toimenpideohjelmaa, ja sen tavoitteena oli ohjata eri toimijoiden työtä siten, että sisäilmaongelmaiset rakennukset tervehdytetään ja kaikkien sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta tehostetaan.

Tanus nosti esiin THL:n kansallisen sisäilma‑ ja terveysohjelman, joka julkaistiin viime viikolla. Se on saanut hyvin ristiriitaisen vastaanoton muun maussa sen vuoksi, että sen on koettu leimaavan vakavat sisäilmasairaudet psykosomaattisiksi oireiluiksi.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila toivoi, ettei kukaan kokisi tulleensa tämän selvityksen puolesta leimatuksi.

– Selvitys on mielestäni täysin oikeansuuntainen mutta vielä varmasti riittämätön siihen, että meillä on konkreettisia asioita osoittaa näiden henkilöiden tilanteen parantamiseksi. Mutta tästä on hyvä jatkaa, tämä on oikea suunta, Mattila arvioi.

KD on ehdottanut sisäilmapoliklinikoiden perustamista yliopistosairaaloiden yhteyteen ja määrärahan lisäämistä sisäilmaongelmien ja ‑sairauksien tutkimiseen

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on ehdottanut vaihtoehtobudjetissaan sisäilmapoliklinikoiden perustamista yliopistosairaaloiden yhteyteen ja myös määrärahan lisäämistä sisäilmaongelmien ja ‑sairauksien tutkimiseen.

Tanuksen mukaan tämä on tärkeää, koska sisäilmaan liittyviä ongelmia ei vielä tunneta tarpeeksi hyvin. Hän kysyikin, mitä hallitus aikoo tehdä sisäilmaongelmiin ja niihin liittyvien oireiden hoitoon liittyvän tutkimuksen edistämiseksi,

– En voi ajatella niin, että kosteus‑ ja sisäilmavaurioihin liittyvät asiat olisivat automaattisesti erikoissairaanhoidon poliklinikkakysymyksiä, vaan me tarvitsemme terveyskeskuksiin perusterveydenhuollon osaamiseen yhä vahvempaa ongelmien tunnistamista. Aloittaisin ennemmin siitä kuin yksittäisestä erikoissairaanhoidon klinikasta, ministeri Mattila vastasi.