Eurovaaliehdokas Peter Östman: ”Toimiva turvapaikkajärjestelmä edellyttää uskottavaa palautuspolitiikkaa”
7.5.2019 klo 08:10
Politiikka
Kristiina Kunnas
Peter Östmanilla puheenvuoro Kristillisdemokraattien puoluehallituksessa huhtikuun lopulla. Östman vetää Luodon kunnanvaltuustoa ja tuli juuri valituksi kolmannelle kaudelle eduskuntaan. Luodossa KD:n kannatus oli 46,5 %. (Kuva Kristiina Kunnas)
Kansanedustaja Peter Östman johtaa Luodon kunnanvaltuustoa ja tuli juuri valituksi kolmannelle kaudelle kansanedustajaksi Vaasan vaalipiiristä. Östman osallistuu EU-vaaleihin ehdokkaana. – Äänitalkoot ovat tärkeät, jotta Kristillisdemokraatit saisi jälleen oman paikan Euroopan parlamenttiin.
Kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Peter Östman pohtii, millaista yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa EU:ssa pitäisi toteuttaa.
– Eurooppaan kohdistuvaa maahantulopainetta on ennen kaikkea ehkäistävä puuttumalla nykyistä tehokkaammin syihin lähtömaissa. Laitonta maahantuloa pitää ennaltaehkäistä lisäämällä yhteistyötä ja panostamalla rajaturvallisuuteen, Östman luettelee.
Hän muistuttaa, että YK:n pakolaissopimusta on muutettava niin, että allekirjoittaneet maat velvoitetaan ottamaan vastaan omat kansalaisensa ilman erillisiä kahdenvälisiä sopimuksia.
– Toimiva turvapaikkajärjestelmä edellyttää uskottavaa palautuspolitiikkaa.
Toimiva turvapaikkajärjestelmä edellyttää uskottavaa palautuspolitiikkaa. Apua tarvitsevat pitäisi ottaa suoraan pakolaisleireiltä. – kansanedustaja Peter Östman, KD:n eurovaaliehdokas 82
Sen sijaan salakuljetusta kiihdyttävää automaattista jakomekanismia Östman ei kannata.
– Apua tarvitsevat pitäisi ottaa suoraan pakolaisleireiltä. Rajaviranomaisten yhteistyötä on kehittävä, mutta EU:n rajavalvonta pitää edelleen säilyttää lähtökohtaisesti kansallisena.
Ilmastonmuutoskysymykset ja huoli ympäristöstä nousivat isosti keskusteluun eduskuntavaaleissa. Varsinkin nuoret kärsivät enenevässä määrin ilmastoahdistuksesta.
– Merkittävimmät ilmastoon, biodiversiteetin suojeluun ja ympäristön tuhoutumiseen liittyvät haasteet ovat koko maapallon laajuisia, globaaleja, Östman huomauttaa.
– Siksi näihin rajat ylittävien ongelmien ratkaisuun tarvitaan kaikkien valtioiden yhteistyötä, sopimuksia ja sopimuksista kiinni pitämistä.
– EU:n yksipuolisilla toimilla ei kuitenkaan pystytä riittävästi vaikuttamaan esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöihin ja sitä kautta ilmaston lämpenemiseen. Kansainvälisissä ympäristökysymyksissä on pyrittävä ensisijaisesti maailmanlaajuisiin sopimuksiin.
Mutta Östmanin mielestä EU voi toisaalta näyttää esimerkkiä muulle maailmalle.
– Edistykselliset EU-maat voivat olla kokoaan merkittävämpi blokki globaaleissa ilmasto- ja muissa ympäristöneuvotteluissa.
Brexit on ravistelemassa koko Eurooppaa.
Miten käy sisämarkkinoille ja miten toteuttaisit brexitin jälkihoidon?
Östman muistuttaa, että Britannian EU-erolla on merkittäviä vaikutuksia EU:n ja Suomen talouskasvulle ja kaupalle.
– Siksi Suomen ensisijaisena tavoitteena on oltava Britannian hallittu ero EU:sta ja Suomen etujen turvaaminen EU:n jäsenvaltiona. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että EU:n yhtenäisyyttä ja sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ei vaaranneta.
– Suomen pitää pyrkiä siihen, että Ison-Britannian kanssa onnistutaan neuvottelemaan mahdollisimman läheinen, kunnianhimoinen ja tasapuoliset toimintaedellytykset turvaava suhde, joka kattaa kaupan lisäksi yhteistyön myös muilla politiikkasektoreilla, kuten esimerkiksi ulkopolitiikassa sekä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden aloilla.
Eurovaaliteemoissaan Östman hakee vastuuntuntoa. Hän haluaa jäsenmaat vastuuseen omista veloistaan.
– Talous- ja rahaliitolla on edellytykset toimia kestävästi vain, mikäli jäsenmaat noudattavat vakaus- ja kasvusopimusta.
Östman on viime aikoina näkyvästi ajanut suomalaisen ruuantuotannon ja viljelijöiden etua sekä Suomen erityisolojen huomioimista.
Suomen pitää vaikuttaa aktiivisesti EU:n maatalouspolitiikan kehitykseen ja varmistaa, että Suomen pohjoiset erityisolot huomioidaan. – Peter Östman, eurovaaliehdokas 82
– Suomen pitää vaikuttaa aktiivisesti EU:n maatalouspolitiikan kehitykseen ja varmistaa, että Suomen pohjoiset erityisolot huomioidaan, Östman vaatii.
Östman toimii eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtajana. Hänet valittiin jatkokaudelle perjantaina 3. toukokuuta.
– Euroopan unionin pitää säilyä puolueettomana ja tukea Israelin oikeutta turvallisiin rajoihin sekä edellyttää sen naapurimaita tunnustamaan Israelin oikeus olemassaoloon juutalaisena ja demokraattisena valtiona.
Kristillisdemokraattien eurovaalilause on Enemmän irti EU:sta.
Mitä monimerkityksinen vaalilause merkitsee Östmanille? Mitä EU:sta pitäisi saada enemmän irti?
– Suomen on käytettävä hyväkseen mahdollisuudet maataloustuotteiden ja elintarviketuotannon viennin kasvattamisessa.
– Metsäpolitiikka on säilytettävä kansallisessa määräysvallassa. Kestävää metsätaloutta voidaan edistää koko EU:n alueella parhaiden käytäntöjen kautta. On myös huolehdittava, ettei energia- ja ilmastopolitiikan kautta tosiasiallisesti luovuteta metsäpolitiikan kansallista päätösvaltaa, Östman vastaa.
Koska Suomi on vientivetoinen talous, on Ösmanin mielestä Suomen edun mukaista se, että EU:n sisämarkkinat toimivat avoimesti yhtenäisillä ja reiluilla pelisäännöillä.
– Erilaisia kaupan esteitä on vähennettävä yhdenmukaistamalla lainsäädäntöä ja standardeja. Sisämarkkinoiden kehittämisessä on huolehdittava siitä, että jo olemassa oleva sääntely laitetaan sisämarkkinoilla täytäntöön, jatketaan kaupan esteiden poistamista sekä varmistetaan, ettei uusia esteitä synny jäsenmaiden välille.
EU:n kehitysyhteistyön on Östmanin mielestä oltava avointa. Kansalaisilla pitää olla nykyistä parempi tiedonsaantimahdollisuus jäsenmaiden erillisistä hankkeista ja niiden tuloksista.
– Eikä kehitysyhteistyövaroja saa käyttää vihakasvatukseen tai konflikteja lisääviin materiaaleihin.
Kuka on arvostamasi eurooppalainen poliitikko?
– Kjell Magne Bondevik, Kristillisen kansanpuolueen poliitikko, joka oli Norjan pääministerinä 1997–2000 sekä 2001–2005. Hän on luterilainen pappi ja toimii nykyään rauhanvälittäjänä.