– Olipa abortin etiikasta mitä mieltä tahansa, elinkelpoisuusiän saavuttaneiden lasten elämä tulee turvata. Näissä on kyse lapsensurmasta, kansanedustaja Päivi Räsänen sanoo.

– Myöhäiset raskaudenkeskeytykset loukkaavat syvästi lasten ihmisoikeuksia, Päivi Räsänen sanoo.

Hän muistuttaa, että Lääkäriliiton vuonna 2016 päivitetyssä Syntymättömän oikeudet–ohjeistuksessa todetaan: ”Syntynyt lapsi katsotaan raskauden kestosta riippumatta ihmiseksi. Häneen ulottuu sekä lainsäädännön, että eettisten normien määrittämä suoja.”

Tämä ei kuitenkaan tällä hetkellä toteudu.

– Olipa abortin etiikasta mitä mieltä tahansa, elinkelpoisuusiän saavuttaneiden lasten elämä tulee turvata. Näissä on kyse lapsensurmasta, Räsänen sanoo.

WHO:n suosituksen mukaisesti 22. raskausviikolla syntynyt tai 500 grammaa painavampi rekisteröidään lapseksi, syntyypä hän elävänä tai kuolleena.

– Kun pientä keskoslasta tehohoidetaan, viereisestä huoneesta saatetaan viedä hävitettäväksi saman ikäistä abortoitua Down-lasta, jonka sydän vielä lyö

Myöhäisessä raskaudenkeskeytyksessä synnytetään lapsi, joka saattaa elää useita minuutteja tai tunteja syntymänsä jälkeen. Lapsi saattaa liikkua ja itkeä, mutta häntä ei hoideta, vaan jätetään kuolemaan.

– Kun pientä keskoslasta tehohoidetaan, viereisestä huoneesta saatetaan viedä hävitettäväksi saman ikäistä abortoitua Down-lasta, jonka sydän vielä lyö, Räsänen kuvaa.

Toisena vaihtoehtona voidaan suorittaa fetisidi eli kuolettaminen, jossa sikiön sydämeen ruiskutetaan kaliumkloridia. Tämä tarkoittaa Räsäsen mukaan suomeksi elinkelpoisuusiän saavuttaneen lapsen tappamista.

– Suomessakin on uskallettava keskustella myöhäisistä aborteista, Räsänen sanoo.

Keskustelu myöhäisistä aborteista laukaisi  esimerkiksi Yhdysvalloissa tarpeen tarkastella aborttilainsäädäntöä. Räsänen muistuttaa, että myöhäisten aborttien määrä on huolestuttavalla tavalla kasvanut Suomessakin aivan viime vuosina.

Vuonna 2017 tehtiin 71 raskaudenkeskeytystä yli 22. raskausviikolla kun vuonna 1997 niiden määrä oli yhdeksän.

– Vaikka määrä suhteessa aborttien kokonaismäärään (9358) on pieni, pidän lukemaa hätkähdyttävän suurena. Jokaisen näiden kohdalla on ollut kysymys lapsesta, joka on jo ylittänyt rajan, jonka jälkeen nykyisillä hoitokeinoilla lapsen olisi mahdollista jäädä eloon kohdun ulkopuolella, Räsänen huomauttaa.

Aborttilakia säädettäessä valiokunta korosti, että raskauden keskeyttämisen ehdottomana takarajana on pidettävä ajankohtaa, josta lapsella on parhaissa mahdollisissa olosuhteissa kyky säilyä hengissä äidin ruumiin ulkopuolella.

Keskoshoidon kehittyessä tämä raja on laskenut tuolloisesta 24. raskausviikosta 22. raskausviikkoon.

Eugeenisin perustein eli sikiön vammaisuusperusteella abortteja tehdään noin 200–300 vuosittain. Vain noin kymmenellä näistä sikiöistä on lain perusteluissa mainittu elinkyvyttömyyden aiheuttava aivojen täydellinen puuttuminen.

Kuitenkin eugeenisin perustein tehdyt raskaudenkeskeytykset kohdistuvat valtaosin huomattavasti lievemmin sairaisiin sikiöihin, kuten Downin syndroomaa sairastaviin lapsiin.

Heistä yli puolet abortoidaan.

– Lisäksi raskauksia keskeytetään sellaisessakin kromosomipoikkeavuudessa kuten Turnerin oireyhtymässä, johon ei edes liity henkisen kehityksen jälkeenjääneisyyttä, vaan ainoastaan lievää pienikokoisuutta ja hedelmättömyyttä, Räsänen kertoo.