Kilpailukykysopimukseen sisältyvä työajan pidennys lisää työllisyyttä noin 8 000–16 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

Kysymys työajan pidennyksestä vaikeuttaa syksyn neuvottelukierroksia.

Kilpailukykysopimus nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä, käy ilmi tänään julkaistusta Etlan tutkimuksesta. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä.

Tutkimus tarkasteli myös työaikaa työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Sen mukaan suomalaisten tekemät viikkotyötunnit ovat hieman alle tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyemmät.

Pääministeri Antti Rinne on arvioinut kilpailukykysopimuksen tuoman työajan lisäyksen muodostavan erityisiä jännitteitä syksyn työehtokierroksella.

Pääministeri Antti Rinne on arvioinut kilpailukykysopimuksen tuoman työajan lisäyksen muodostavan erityisiä jännitteitä syksyn työehtokierroksella.

– Toivon, että työmarkkinajärjestöt lähtevät keskitetysti hakemaan ratkaisua kysymykseen, jotta se ei tule vaikuttamaan syksyn neuvottelukierrokseen negatiivisesti, Rinne totesi politiikan toimittajille virka-asunnollaan Kesärannassa viime viikolla.

Järjestöt sopivat kesällä 2016, että vuosittainen työaika pitenee keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Sopimus toteutettiin työehtosopimusten kirjauksilla. Iso osa näistä työehtosopimuksista päättyy tulevan syksyn tai kevään aikana.

Eri alojen ja työpaikkojen välillä on ollut suurta vaihtelua siinä, miten kikyyn kuuluvat työajan pidennykset on toteutettu.

Osa työpaikoista on käyttänyt pidennykset täysimääräisesti työntekoon, mutta osassa työpaikkoja kiky-tunnit on käytetty henkilökunnan virkistystoimintaan ja osassa työpaikkoja lisätunteja ei ole tehty lainkaan.

STT:n heinäkuussa haastattelemat työmarkkinajohtajat ennakoivat Rinteen tavoin kysymyksen muodostuvan neuvotteluissa vaikeaksi.