– Valitettavasti huono-osaisuus kasautuu. Lapsiperheköyhyys on asia, johon pitää olla varaa puuttua. Lasten köyhyys haastaa yhteiskunnan moraalia, Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa sanoo.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa näkee lasten ja perheiden tilanteessa hyviä kehityskulkuja. Lasten suhde vanhempiin on kehiittynyt kouluterveydenhuollon kyselyissä, nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt ja 95 prosenttia vanhemmista kertoo, että lasten kanssa puuhastelu on kivaa.

Toisaalta, kahtiajako on syventynyt.

– Valitettavasti huono-osaisuus kasautuu. Lapsiperheköyhyys on asia, johon pitäisi olla varaa puuttua. Lasten köyhyys haastaa yhteiskunnan moraalia, Kalliomaa sanoo.

Palvelujärjestelmässä on niin ikään puutteita: Hoitoketjut eivät toimi ja apu tulee varsinkin nuorten mielenterveysasioissa liian myöhään. Perusterveydenhoidossa niitä ei voida riittävän tehokkaasti hoitaa, joten ne raskauttavat kustannuksineen erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipuolta.

Pahimmassa tapauksessa nuori voi päätyä jopa lastensuojelun piiriin, kun mielenterveysasiaa ei ole hoidettu, Kalliomaa kertoo.

Hän muistuttaa, että nyky-yhteiskunta tuottaa nuorelle monenlaisia haasteita, siksi esimerkiksi nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja tarvitaan aivan eri tavalla kuin mitä niitä on tarjolla.

– Kaikki on lopulta kiinni siitä, mihin rahoitusta saadaan. Järjestöjen rahoituskaan ei ole ollut myötätuulessa, Kalliomaa sanoo.

– Nuorille on äärettömän vaikea ymmärtää palvelukulttuuria, jota leimaa tietynlainen pallottelu; jossa aina lähetetään jonkin toisen ammattilaisen luokse arvioitavaksi.

Keskeistä on hänen mukaansa juuri vanhemmille tarjottava tuki ja nuorille suunnatut matalan kynnyksen palvelut.

Nuoret eivät osaa välttämättä sanoittaa, millä tavalla palvelujärjestelmää pitäisi kehittää.

– Nuorille on äärettömän vaikea ymmärtää palvelukulttuuria, jota leimaa tietynlainen pallottelu; jossa aina lähetetään jonkin toisen ammattilaisen luokse arvioitavaksi.

Matalan kynnyksen palvelut kuitenkin pikkuhiljaa kehittyvät, esimerkiksi Helsingin Myllypurossa sijaitsevassa toimipisteessä yli 13 vuotiaat nuoret pääsevät maksutta avun piiriin.

– Onneksi on olemassa sellaisia palveluja kuten lasten ja nuorten puhelin, Kalliomaa lisää.

Hänen kokemuksensa mukaan haastava asia suomalaisessa kasvatuskeskustelussa on se, että lapsen paras olisi joku tietty asia.

– Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, vaan ne pitää räätälöidä kullekin perheelle sopivaksi, hän muistuttaa.

Kalliomaa kiittää eduskuntaa uudesta varhaiskasvatuslaista, jolla on ainakin luotu erinomaiset edellytykset. Nyt vain laadusta on huolehdittava ja taattava resurssit lain toteuttamiseen käytännössä.

Varhaiskasvatus voi merkittävästi tasoittaa lasten taustoista juontuvia eroja. Kalliomaa pitää erityisen tärkeänä, että lapsi saa täydentäviä ja joskus korvaaviakin kokemuksia.

Varhaiskasvatuksessa luodaan lisäksi turvallinen ympäristö harjoitella vuorovaikutustaitoja.

Pitkällä tähtäimellä sillä voi olla vaikutusta myös ilmapiiriin ja keskustelukulttuuri, jossa eletään.

– Kodin lisäksi on valtavan tärkeitä ympäristöjä, jotka täydentävät lapsen kokemuspiiriä ja vuorovaikutusta toisiin lapsiin. Lapsi tulee elämään toisten joukossa koko elämän; pitää myös löytää oma paikka ja tehtävä muiden joukossa.

– Pienestä pitäen voimme oppia kunnioittamaan toisiamme, kun niitä taitoja harjoitellaan yhdessä lapsiryhmissä, Kalliomaa lisää.

Lapsia koskevissa polittiisissa päätöksissä pitäisi ottaa huomioon päätösten yhteisvaikutuksia, niin etteivät hyvät tavoitteet kumoa toisiaan. Lapsivaikutusten arviointi pitäisikin Kalliomaan mukaa ulottaa kaikkiin lapsiin kohdistuviin päätöksiin.

Lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt ovatkin olleet aloitteellisia, kun lapsistrategiaa vihdoin valmistellaan.

Esimerkiksi MLL osallistuu strategiatyöhön sen pohjatyövaiheessa.

– Pitäkää järjestöt mukana, kun puhutaan siitä, miten lasten oikeuksia edistetään, Kalliomaa viestii.