Etlan tänään julkaiseman ensimmäisen päästöennusteen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on Suomessa keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa, mikäli halutaan päästä hallituksen tavoitteeseen.

Hallitus tavoittelee hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että tavoite ei toteudu, ellei toimia vahvisteta. Avainasemassa päästöjen vähentämisessä on teknologinen kehitys ja fossiilisista polttoaineista luopuminen.

Ilmastonmuutoksen seurauksena EU tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. Suomen hallituksen tavoite on tätä kunnianhimoisempi: hiilineutraalisuus tulisi Suomessa saavuttaa jo vuoteen 2035 mennessä.

Avainasemassa päästöjen vähentämisessä on teknologinen muutos, korostaa Ville Kaitila.

Käytännössä se tarkoittaa, että Suomen alueella syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnollisen hiilinielun summan pitää olla nolla vuonna 2035. Vuonna 2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 56,4 miljoonaa hiilidioksidi (CO2) -ekvivalenttia tonnia ja hiilinielu vastaavasti -9,8 miljoonaa tonnia. Näiden summa oli 46,6 miljoonaa tonnia.

Etlan tänään julkaisemien laskelmien valossa tavoitteeseen on pitkä matka ja hiilineutraalisuuden haaste on kova.

Päästöennusteen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on Suomessa keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa nykyisellä hiilinielulla. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan merkittävä teknologinen muutos energian tuottamisessa, tuotantotavoissa ja kotitalouksien kulutuksessa.

Tuotannosta ja kulutuksesta syntyy kasvihuonepäästöjä, mutta aiempaa vähemmän. Lähteet: Tilastokeskus ja Etla.

Kasvihuonekaasupäästöt alenevat edelleen lähivuosina, mutta se ei riitä. Etlan tutkijan Ville Kaitilan selvityksen ”Suomen CO2-päästöt 2019‒2023 ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen” (ETLA Muistio 84) mukaan Suomen päästöjen määrä vähenee vuoteen 2023 asti keskimäärin vajaat kaksi prosenttia vuodessa, ellei päästöintensiivisyyden aleneminen nopeudu. Ilman teknologisen kehityksen kiihtymistä tai hiilinielujen lisäämistä Suomi ei siten tule pääsemään hiilineutraalisuustavoitteeseensa.

Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Suomessa ovat energiahuolto, maatalous, kuljetusala, kotitalouksien liikenne, metallien jalostus, paperiteollisuus, vesi- ja jätehuolto sekä öljynjalostus. Vuonna 2017 näiden osuus oli 83 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Tuotannon osuus päästöistä on 88 prosenttia ja kotitalouksien kulutuksen 12 prosenttia.
– Avainasemassa päästöjen vähentämisessä on siis teknologinen muutos, korostaa Ville Kaitila.

– Kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa korostuvat suurimpien päästöjentuottajien toimenpiteet, koska Suomelle on tärkeää vähentää kokonaispäästöjä huomattavasti, hän toteaa.

Etla laskee päästöennusteen viideksi vuodeksi eteenpäin

Ensimmäisenä talousennusteita laativana laitoksena Etla ryhtyy säännöllisesti arvioimaan – osana suhdanne-ennustetta – myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä lähivuosina. Päästöennusteen lisäksi Etla laskee myös, millaisella päästökehityksellä Suomen hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa.

Päästöennuste perustuu toimialoittaiseen tuotantoennusteeseen, kotitalouksien kulutukseen sekä teknologiseen kehitykseen. Ennusteessa on tehty kolme vaihtoehtoista oletusta, joilla kuvataan tuotannon arvonlisäyksen päästöintensiivisyyden mahdollista kehitystä tulevaisuudessa.

– Päästöintensiteetti eri toimialojen tuotannossa ei ole vakio. Päästöjen kokonaismäärä on alentunut selvästi, vaikka bruttokansantuote on kasvanut. Tämä johtuu sekä teknologisesta kehityksestä että tuotantorakenteen muutoksesta, arvioi Kaitila.

Etla keskittyy tutkimuksessaan jatkossa aiempaa vahvemmin ilmastonmuutokseen ja sen talousvaikutuksiin.

Kasvihuonekaasupäästöjen määrä, milj. tonnia CO2-ekv. Lähteet: Tilastokeskus, Etla.

– Ilmastonmuutos on vakava uhka ja vaikuttaa kaikkeen, myös talouteen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää teknologista kehitystä ja tietoista hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, ei kuitenkaan pelottelua. Haluamme Etlassa varmistaa, että tutkimuksessamme ja ennustetyössämme otetaan myös ilmastonmuutos ja sen talousvaikutukset huomioon. Siksi vahvistamme myös tutkijatiimiämme ja osaamistamme, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.