Kun Auschwitzin portit oli avattu, epätoivosta nousi toivo siitä, että maailma olisi oppinut ja antisemitismi loppuisi. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan uudet mutta hyvin vanhaa perua olevat juutalaisvihan muodot nostavat päätään ja yleistyvät. Niitä kuvasi Liz Elsby holokaustin muistopäivän seminaarissa eduskunnassa.

–  Monet toivoivat, ehkä maailma oli oppinut, että viha, joka jätetään huomioimatta voi johtaa katastrofiin ja että myös hiljaisuus ja välinpitämättömyys tappavat. Surullista on, ettei tämä unelma koskaan toteutunut, totesi kouluttaja Liz Elsby holokaustin muistokeskuksesta Yad Vashemista Jerusalemista.

Elsby puhui kansainvälisenä vainojen uhrien muistopäivänä eduskunnan auditoriossa pidetyssä ’Holokausti, antisemitismi ja ihmisoikeudet’ -seminaarissa. Hän itse menetti äitinsä puolen puolanjuutalaisen suvun holokaustin aikana Treblinkan tuhoamisleirillä ja synagoga-poltossa. Vain hänen Yhdysvaltoihin pakenemaan ehtinyt äitinsä pelastui.

Antisemitististä ja holokaustin kieltävää aineistoa julkaistaan somessa, mutta viha ei rajoitu vain virtuaalimaailmaan. Eri puolilla Eurooppaa ja Amerikkaa juutalaisia kohtaan on hyökätty kaduilla, julkisissa kulkuneuvoissa ja jopa kotiin. Synagogia ja vanhoja juutalaisia hautausmaita on häpäisty hakaristein ja holokaustin muistomerkkejä on tuhottu. Jopa synagogassa on ammuttu.
– Juutalaisia neuvotaan olla käyttämättä julkisesti kippaa tai Daavidin tähti -korua. Juutalaisia israelilaisia varoitetaan puhumasta äidinkieltään hepreaa ulkomailla, Liz Elsby kuvasi.

Antisemitismi on käsitteellistä vihaa pientä vähemmistöä ja ihmisiä kohtaan, joita suurin osa maailman ihmisistä maailmassa ei ole koskaan tavannut eikä tapaa.

Hän muistutti emeritusrabbi Jonathan Sacks´n sanoista ’juutalaisista alkava viha ei lopu koskaan juutalaisiin’.
– Jos yhteiskunta ei nouse antisemitismia vastaan, eikä ota sitä vakavasti, silloin yhteiskunta ei tule jatkossa vastustamaan myöskään muihin vähemmistöihin kohdistuvaa vihaa ja vainoa kohtaan.

Antisemitismi on yli kaksi tuhatta vuotta vanhaa vihaa, ja se on muuttunut vuosisatojen myötä. Juutalaisia ​​on syytetty niin ’jumalan murhaamisesta’, kapitalismista ja kommunismista, primitiivisyydestä ja hienostuneisuudesta kuin ahneudesta, salaliitoista ja maailmanhallinnastakin.

Natsien tullessa valtaan Saksassa vuonna 1933 ja syyttäessä heitä monista maan ongelmista, edes yksi prosentti Saksan väestöstä ei ollut juutalaisia.
– Antisemitismi on käsitteellistä vihaa pientä vähemmistöä ja ihmisiä kohtaan, joita suurin osa maailman ihmisistä maailmassa ei ole koskaan tavannut eikä tapaa.

Holokaustin seurauksena ei ole ollut enää yleisesti hyväksyttyä olla antisemitisti yksittäisiä juutalaisia ​​kohtaan. Nykyajan antisemitismi kohdistuukin usein juutalaisten sijaan juutalaisvaltiota kohtaan.

– Israel on demokraattinen maa, joka sallii kritiikin hallitustaan ja politiikkaansa kohtaan. Me israelilaiset olemme uskomattoman äänekkäitä kritisoidessamme omaa hallitustamme ja sen johtajia. Mutta milloin politiikan kritisointi ylittää rajan ja muuttuu antisemitismiksi, Elsby kysyi ja vastasi:
– Silloin kun väitetään, ettei Israelilla ei ole oikeutta olemassaoloon. Kun Israelia kohdellaan ja arvioidaan sellaisten standardien mukaisesti, jota ei noudateta muissa maissa. Kun vuosisatoja vanhat antisemitistiset stereotypiat ja syytökset palaavat uudessa muodossa, silloin laillisesta kritiikistä tulee vain toinen antisemitismin muoto.
– Tässä uudessa antisemitismissä kaikkia juutalaisia ajatellaan usein israelilaisina, vaikka heillä ei olisikaan mitään yhteyttä Israeliin.

Antisemitismi on ongelma, jota koko yhteiskunnan on pyrittävä hävittämään yhdessä. Antisemitismin vastustamisen on noustava hallituksista, kirkoista ja moskeijoista.

Elsby kertoo esimerkin. Kun israelilainen artisti Netta Barzilai voitti Eurovision laulukilpailun vuonna 2018, arvostetussa saksalaisessa Süddeutsche Zeitung -lehdessä julkaistiin pilakuva, jossa voittaja oli kädet ylös ojennettuina. Hänen kasvonsa oli kuitenkin muutettu pääministeri Benjamin Netanyahun groteskiksi karikatyyriksi, joka oli kuin natsien antisemitistisestä der Sturmer -lehdestä.
Tämä kasvoiltaan muutettu Netta Barzilai piti kädessään ohjusta, johon oli upotettu Daavidin tähti. Sanassa “Eurovision” toinen Daavidin tähti korvasi O-kirjaimen. Lisäksi tämä hahmo sanoi lauseen, jota juutalaiset ovat toistaneet vuosisatoja pääsiäisenä, ’Ensi vuonna Jerusalemissa’.

–  Antisemitismi ei ole juutalaisten ongelma, emmekä me juutalaiset voi korjata sitä. Antisemitismi on ongelma, jota koko yhteiskunnan on pyrittävä hävittämään yhdessä. Antisemitismin vastustamisen on noustava hallituksista, kirkoista ja moskeijoista.

Eri taustoista ja uskonnoista koostuville ryhmille olisi tarjottava mahdollisuuksia tavata toisiaan ihmisinä, puhua itsestään ja elämästään, perinteistään ja lomistaan, oppia näkemään toisiamme arvokkaina yksilöinä.
– Koulutus on avaintekijä uuden sukupolven kasvattamiseksi ymmärtämään, mitä stereotypiat, ideologia ja perustamaton viha voivat johtaa. Opettajien ei tarvitse tehdä tätä yksin, me Yad Vashemissa autamme heitä. Tarjoamme ilmaisia ​​materiaaleja eri kielillä, jotka ovat saatavana verkossa kaikille, jotka haluavat oppia lisää.

– Koulutuksen ohella on oltava lainsäädäntö. Viharikoksia tekeviä on rangaistava, eikä niitä pidä jättää huomiotta. Yhteiskuntien on pysyttävä lujina ja omaksuttava nollatoleranssi kaikille tällaisille rikkomuksille, Liz Elsby korosti.

Holokausti, antisemitismi ja ihmisoikeudet -seminaari kokosi satakunta osallistujaa eduskunnan auditorioon 27.1.2020. Tilaisuudessa puhui muun muassa Holokaustin uhrien muisto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Sasi. Tilaisuuden järjesti Eduskunnan Israel-ystävyysryhmä yhdessä Holokaustin Uhrien muisto ry:n kanssa. Kuva: Jukka Salmi