Vainojen uhrien muistopäivän valtakunnallisessa tilaisuudessa muistettiin holokaustin uhreja. Useissa puheenvuoroissa vaadittiin toimia lisääntyneen antisemitismin kitkemiseksi Suomesta.
Ulkoministeri Pekka Haavisto vakuutti Suomen työskentelevän päättäväisesti kaikenlaisen rasismin ja antisemitismin torjumiseksi.

Ulkoministeri Pekka Haavisto esitti muistojuhlassa valtioneuvoston puolesta jyrkän tuomion Turun synagogan töhrimisestä ja Tampereella tapahtuneesta Israelin lipun polttamisesta.

Haavisto totesi, että sisäministeriö ja poliisi tekevät yhteistyötä Helsingin juutalaisen seurakunnan kanssa parantaakseen ja ylläpitääksesi synagogan ja seurakuntakeskuksen turvallisuutta.

Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik peräänkuulutti voimakkaampia toimia viharikoksia kohtaan. Hän toivoi, että joskus tulevaisuudessa juutalainen yhteisö saa elää rauhassa, eikä sen tarvitse enää tehdä ’hyvää yhteistyötä’ poliisin kanssa turvallisuutta taatakseen.

Juutalaisyhteisön kokemuksen mukaan turvattomuuden tunne on Suomessa lisääntynyt. Kuitenkin poliisin tietoon tulleiden viharikosilmoitusten määrä on kansainvälisesti vertailtuna suhteellisen pieni.

Antisemitismin ja muun syrjinnän ja vihamielisyyden torjuminen ovat osa hallituksen ihmisoikeusperustaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Ministeri Haavisto muistutti, että historian tuntemuksen avulla voidaan oppia estämään uusia kansanmurhia, yksivaltaista sortoa ja väkivaltaan johtavaa vihanpitoa.

– On tärkeää turvata mahdollisuudet itsenäiseen tieteelliseen tutkimukseen ja julkiseen keskusteluun, mukaan lukien holokaustiin, kansanmurhiin ja sotarikoksiin liittyvä historiantutkimus.

Antisemitismin ja muun syrjinnän ja vihamielisyyden torjuminen ovat osa hallituksen ihmisoikeusperustaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Sekä valtiot että valtiosta riippumattomat toimijat valitettavasti kyseenalaistavat nykyään yhä enemmän ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta. Argumentit vaihtelevat hypoteettisesta ristiriidasta yleisten ihmisoikeuksien ja valtion suvereniteetin välillä relativismiin, jossa kansalliset perinteet ja perhearvot ovat etusijalla yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin nähden.

– Vaikka kulttuurista monimuotoisuutta ja kansallisia perinteitä ja tapoja on arvostettava, niitä ei koskaan saa käyttää kansainvälisten ihmisoikeusnormien rikkomiseen, Haavisto painotti.

Suomi liittyi kansainväliseen holokaustin muiston vaalimista suojelevien yhdistysten liittoon IHRAn vuonna 2011.

Jokaisella on oikeus suojeluun etnisestä tai uskonnollisesta taustastaan riippumatta.

– Liityimme järjestöön puolustaaksemme holokaustin muiston vaalimista, edistääksemme koulutusta ja suvaitsevaisuutta sekä vastustaaksemme historiaan liittyvää vääristelyä, tietämättömyyttä ja vihaa. Jokaisella on oikeus suojeluun etnisestä tai uskonnollisesta taustastaan riippumatta.

Ulkoministeri Pekka Haavisto esitti valtioneuvoston tervehdyksen holokaustin uhrien muistojuhlassa Säätytalossa. Haavisto muistutti, että holokausti ei ole vain juutalaisyhteisön tragedia. Myös tuhannet romanit, seksuaalivähemmistöjen jäsenet ja vammaiset menehtyivät kuolemanleireissä. Suomen romanien edustaja Miriam Schwartz vetosi puheenvuorossaan voimakkaasti romaneihin kohdistuvan syrjinnän kitkemiseksi. Kuva: Merja Eräpolku

Haaviston mukaan Suomen hallitus käyttää IHRA:n määritelmää antisemitismistä kansallisesti, Euroopan unionissa ja kansainvälisesti, vaikka se ei ole juridisesti sitova.

– Olemme todenneet, että määritelmä ei edellytä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Kaikkia etnisiä tai uskonnollisia ryhmiä vastaan tehdyt viharikokset ja vihamielisyydet on jo kriminalisoitu kattavasti Suomessa. Rasistinen motiivi on raskauttava seikka. Holokaustin kieltämistä voidaan pitää rikokseen yllyttämisenä.

Haavisto kertoi itse käyneensä Aushwitzin keskitysleirialueella pari vuotta sitten, ja totesi, että tekisi hyvää kaikille suomalaisille vierailla siellä.

– Valitettavasti meillä on edelleen tietämättömyyttä historiasta ja myös aktiivista historian kieltämistä, jota ei voi hyväksyä.

Israelin suurlähettiläs Dov Segev-Steinberg viittasi puheenvuorossaan viime marraskuussa julkaistuun selvitykseen, jonka mukaan joka neljännellä eurooppalaisella oli voimakkaasti antisemitistisiä näkemyksiä. Kahden viime vuoden aikana Israelin suurlähetystöön ja juutalaisyhteisöön on kohdistunut suomalaisten uusnatsiryhmien toistuvia antisemitistisiä hyökkäyksiä.

Meitä haastavat uudet antisemitismin muodot, kuten viha Israelin valtiota kohtaan juutalaisena kokonaisuutena.

– Väkivaltaiset hyökkäykset ja vihapuheet juutalaisyhteisöjä vastaan ovat yleisiä monissa maissa. On myös ihmisiä, järjestöjä ja jopa hallituksia – kuten Iranin -, jotka kiistävät holokaustin ja vaativat juutalaisen valtion tuhoamista. Antisemitismillä on taipumus tulla myös eri suunnista: äärioikealta ja -vasemmalta sekä radikaaleilta islamilaisilta toimijoilta.

– Lisäksi meitä haastavat uudet antisemitismin muodot, kuten viha Israelin valtiota kohtaan juutalaisena kokonaisuutena.

Segev-Steinberg viittasi Ranskan presidentin ja kansalliskokouksen päätökseen hyväksyä hyväksyä IHRA:n määritelmä antisemitismistä. Sen mukaan antisionismi on yksi antisemitismin muoto.

– Kuten kuulimme äsken ministeri Haavistolta, nyt myös Suomi on suullisesti hyväksynyt tämän antisemitismin määritelmän.

– Israelin valtion edustajana haluan pyytää Suomen hallitusta ja kaikkia muita hallituksia ja viranomaisia ympäri maailmaa tekemään kaikkensa antisemitismin torjumiseksi, suurlähettiläs vetosi.