Kirkolliskokousvaalit järjestetään tiistaina 11. helmikuuta. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin, joka päättää kirkon opista ja hallinnosta sekä kirkkolain sisällöstä.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousvaalit ja hiippakuntavaltuustojen vaalit järjestetään 11. helmikuuta. Hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen uusi nelivuotinen toimikausi alkaa ensi toukokuun alusta.

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Se päättää muun muassa kirkon opista ja hallinnosta sekä kirkkolain sisällöstä.

Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Hiippakuntavaltuustolla on muun muassa oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle.

Kirkolliskokoukseen valitaan 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Kirkolliskokouksen edustajapaikkojen jakautuminen hiippakuntien kesken perustuu hiippakuntien seurakuntien jäsenmääriin.

Kirkolliskokousvaaleissa on 766 ehdokasta, joista maallikkoja on 540 ja pappeja 226. Ehdokkaista naisia on 45 prosenttia ja miehiä 55 prosenttia. Ehdokkaiden keski-ikä on 52 vuotta.

KD ei vaikuta kirkkopolitiikassa, mutta ehdokaslistoilla monia kristillisdemokraatteja

Kristillisdemokraatit ei ole puolueena osallistunut seurakunta- eikä kirkolliskokousvaaleihin, eikä KD periaatteidensa mukaisesti ota kantaa kirkkojen ja seurakuntien sisäisiin asioihin. Kuitenkin seurakuntien luottamustehtävissä toimii paljon KD-aktiiveja.

Myös kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustojen ehdokaslistoilla näkyy runsaasti kristillisdemokraatteina yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa työskenteleviä kirkon jäseniä, niin pappeja ja kuin aktiiviseurakuntalaisia.

Päättyvällä kaudella kirkolliskokouksen pappisjäsenissä on ollut esimerkiksi Turun KD-kaupunginvaltuutettu Ville Auvinen ja maallikkojäsenissä Vantaan kaupunginvaltuutettu ja entinen pitkäaikainen kansanedustaja Jouko Jääskeläinen.

Äänioikeus vaaleissa on seurakuntien luottamushenkilöillä ja hiippakuntien papeilla. Maallikkojäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet. Pappisjäsenten ja –edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja hiippakunnan papit.

Kirkon viestintä tiedottaa kirkolliskokousvaalien alustavista tuloksista 12.2. alkaen tiedotteilla, evl.fi/plus- sekä Ehdokasgalleria-verkkosivustoilla. Hiippakuntavaltuustovaalien tuloksista kertovat hiippakuntien tuomiokapitulit.

Kirkon jäsenyydessä arvostetaan perinteitä ja kirkollisia toimituksia – nuori sukupolvi aiempaa vähemmän

Kirkkoon kuuluvien osuus laski viime vuonna noin prosenttiyksikön. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2019 lopussa noin 3 792 000 henkilöä, mikä tarkoittaa 68,6 prosentin osuutta Suomen väestöstä. Vuotta aiemmin kirkkoon kuului 56 000 jäsentä enemmän eli 69,7 prosenttia väestöstä.

Merkittävä tekijä jäsenmäärän vähenemiseen on erojen lisäksi suuri kuolleisuus suhteessa vähäiseen kastettujen määrään. Viime vuonna alle yksivuotiasta 28 352 sai kasteen. Kirkon jäsenistä kuoli 43 856.

Suomalaisten yleisimmät perusteet kirkon jäsenyydelle liittyvät edelleen kirkollisiin toimituksiin ja perinteisiin. Tämä ilmenee Kirkon tutkimuskeskuksen teettämästä Gallup Ecclesiastica 2019 -kyselystä, jossa tiedusteltiin kirkon jäsenyyteen vaikuttavia tekijöitä.

Osallistuminen kaste-, hää- tai hautajaistilaisuuksiin oli 81 prosentille vähintään melko tärkeä syy kuulua kirkkoon. Kirkollisten juhlapyhien kristillistä perinnettä piti tärkeänä jäsenyyden syynä reilut kolme neljäsosaa kirkon jäsenistä.

Kaksi kolmesta kirkon jäsenestä koki kirkon roolin tärkeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

Aiemmissa kyselyissä kirkon auttamistyö on ollut perinnesyiden lisäksi keskeisin jäsenyyden syy, mutta nyt vain puolet perusteli kirkon jäsenyyttä kirkon auttamistyön tukemisella.

Kaksi kolmesta kirkon jäsenestä koki kirkon roolin tärkeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Tähän perusteeseen voi kuulua kirkon ottama rooli yhteiskunnallisena keskustelijana ja epäkohtiin puuttujana, mutta myös kirkon tekemä työ heikompiosaisten auttamiseksi. Reilut 40 prosenttia kirkon jäsenistä piti kirkon uskoa ja kuulumista kristittyjen yhteisöön tärkeitä syinä jäsenyydelle.

Kirkon jäsenyyteen sitoutuminen on kyselyn mukaan edelleen kohtalaisen vahvaa. Kirkosta eroamista harkitsevia ja jäsenyyteen heikoimmin sitoutuneita oli neljäsosa jäsenistä, mutta alle 30-vuotiaista lähes 40 prosenttia.

Viime vuoden aikana kirkon jäseneksi liittyi reilut 16 200 henkilöä, ja noin 56 000 suomalaista luopui kirkon jäsenyydestä. Kirkosta eronneista kolmasosa oli alle 30-vuotiaita. Kirkosta eronneilla eroamisen syistä usko on edelleen keskeinen jakava tekijä. Lähes puolet kirkosta eronneista koki ratkaisevana tekijänä sen, ettei ole uskonnollinen ihminen tai ei usko Jumalaan.

Kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica -kyselyn toteutti Taloustutkimus marraskuussa 2019. Tutkimukseen osallistui 4310 suomalaista, joista 3004 oli evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.