Kristillisdemokraatit kehuvat hallitusta siitä, ettei se koskenut kotihoidontukeen perhevapaauudistuksessaan.

Kritiikkiä sataa höttöiselle talous- ja työllisyyspolitiikalle sekä sellaiselle päästövähennystalkoille, joiden maksumiehiksi joutuvat maaseudun asukkaat.

Pääministeri Sanna Marin on antanut eduskunnalle pääministerin ilmoituksen hallituksen politiikasta vuonna 2020 sekä keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä.
Pääministerin ilmoitus annettiin valtiopäivien avauskeskustelussa.

Oppositio haastoi odotetusti hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan.

– Yksi keskeisimpiä uudistuksia, joilla voitaisiin parantaa julkisen talouden kestävyyttä, on aidosti toimiva sote-uudistus ilman poliittisia kytkykauppoja tehottomiin maakuntarakenteisiin

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, ettei hallituksen alkutaival vaikuta järin lupaavalta.

Esimerkiksi hän nosti hallituksen tuoreeltaan julkistaman hiilineutraaliustiekartan, joka sisältää toistaiseksi varsin niukasti konkretiaa.

– Sentään yksi selkeä ja hyvä päätös saatiin aikaiseksi eli teollisuuden sähköveron lasku EU-minimiin.

Essayahin kristillisdemokraateille olisi ollut mieleen, että hallitus pohtisi tässä yhteydessä sähköveron alueellista porrastamista kuluttaja-asiakkaille Ruotsin mallin mukaisesti.  Muutoinkin uhkana on, että haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat asumisessa, liikenteessä ja yrittämisessä hallituksen päästövähennystalkoiden maksumiehiksi.

– Hallitus koko lailla sivuutti sen keskeisen haasteen, että energiaintensiivisen teollisuuden ja liikenteen hiilipäästöjen vähentäminen tulee vaatimaan merkittävää lisäpanostusta energiantuotantoon.

– Uusiutuvan energian tuotantovaje uhkaa, kun meillä saman aikaisesti oikeuslaitos linjaa, että bioenergiaa tuottavia uusia sellulaitoksia ei saa rakentaa eikä edes tuulipuistoa Kainuuseen pystyttää susien elinpiirin suojelemiseksi. Susien vai ihmistenkö ehdoilla meinataan rakentaa maakuntien tulevaisuutta Suomessa, Essayah kysyi.

Essayah muistuttaa, että tärkeintä olisi saada työllisyystoimet heti vauhtiin. Sen sijaan pääministeri Marin on ilmoittanut, että vaikean työmarkkinatilanteen takia hallitus tekee hankalat päätökset kesän tienoilla eikä kevään kehysriihessä kuten odoteltiin.

Essayah pitää tällaista ajattelua vaarallisena pelinä, sillä hallitus on jo lisännyt pysyviä kustannuksia samoin kuin velkaa ennen kuin tuloista on tietoakaan. Niinpä hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite ei tule välttämättä riittämään julkisen talouden tasapainottamiseen, vaan työllisyyttä pitäisi vahvistaa vielä enemmän.

Edes olemassaolevia työpaikkoja ei pitäisi Essayah’n mukaan ottaa itsestään selvyytenä.

– Nykyiset hallituspuolueet tuntuvat jo asemoituvan seuraavan vaalikauden oppositioasemaan. Ensin hallitusasemassa lisätään surutta pysyviä kustannuksia ja samalla ajetaan maamme talous ja työllisyys kuoppaan. Sitten ensi kaudella oppositiossa voidaan haukkua seuraavaa hallitusta, jonka tehtäväksi jää epäkiitollinen tehtävä konkurssipesän hoitajana, Essayah kritisoi.

Hän kuitenkin kiittää hallitusta siitä, ettei se koskenut kotihoidontukeen ja myös kristillisdemokraattien pitkään vaatima vanhusasiainvaltuutetun toimi on valmistelussa.

Hallituksen perhevapaauudistuksen mallien rahoitus on kuitenkin epäselvä paremman perhepolitiikan lisäksi tarvitaan yhteiskunnallista asennemuutosta lapsikadon pienentämiseksi. Puheet siitä, että lapset ovat esteenä työelämän tasa-arvon toteutumiselle tai että lapsettomuus olisi ilmastoteko on Essayah mukaan lopetettava.

Kestävyysvaje suurenee syntyvyyden laskiessa ja ikäsidonnaisten menojen kasvaessa. Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa. KD esittää, että osana sosiaaliturvan uudistusta Suomessa otetaan käyttöön kielikoe, joka kannustaa parantamaan kielitaitoa osana työmarkkinavalmiuksia.

– Yksi keskeisimpiä uudistuksia, joilla voitaisiin parantaa julkisen talouden kestävyyttä, on aidosti toimiva sote-uudistus ilman poliittisia kytkykauppoja tehottomiin maakuntarakenteisiin, Essayah sanoi.

Hän muistuttaa, että lukuisat kunnat joutuivat tänäkin vuonna nostamaan veroprosenttiaan, mikä entisestään heikentää talouskasvua ja pienituloisten ihmisten mahdollisuutta selvitä arjesta.