EU:n ja Britannian näkemykset tulevasta kauppasopimuksesta brexitin toteuduttua ovat törmäyskurssilla. Neuvotteluista on tulossa vaikeat.

Britannian EU-eron toteuduttua helmikuun alusta EU ja Britannia ovat kertoneet tavoitteistaan jatkoneuvotteluille: ne ovat kaukana toisistaan.

Koska Britannia jättää siirtymäajan jälkeen EU:n vapaakauppa-alueen, sen on tarkoitus vuoden loppuun mennessä solmia uusi kauppasopimus EU:n kanssa.

Brittien pääministeri Boris Johnson vaati  helmikuun alun linjapuheessa samantyyppistä sopimusta kuin Kanadalla on EU:n kanssa. Siinä useimpien tavaroiden tuontitullit on poistettu maiden väliltä, vaikka tulli- ja arvonlisäverotarkastuksia on edelleen.

Unioni on valmis tarjoamaan Britannialle vapaata kauppaa ilman tullimaksuja ja kiintiöitä, jos Britannia sitoutuu noudattamaan EU:n vähimmäisvaatimuksia. EU:n pääneuvottelija Michel Barnier kommentoi Johnsonin puhetta todeten, että kunnianhimoinen ehdotus kauppasopimukseksi edellyttää tasapuolisuutta ja muun muassa vastavuoroisen pääsyn kalastusvesille.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on vaatinut EU:lta tiukempaa neuvottelukantaa Britannian kanssa huolimatta monien jäsenvaltioiden huolesta, että tiukkuus voi jumittaa neuvottelut jo ennen niiden alkua.

Neuvottelujen on tarkoitus käynnistyä maaliskuun alussa. Johnson totesi, että Britannia palaa erosopimukseen, jos hänen konservatiivihallituksensa tavoittelemaa kauppasopimusta ei synny vuoden loppuun mennessä. Tällöin Britannian ja EU:n välisessä kaupassa noudatetaan Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä.

Helmikuun alusta toteutuneen EU-eron jälkeen alkoi siirtymäaika, joka kestää tämän vuoden loppuun. Sen aikana Britannia noudattaa yhä EU:n sääntöjä, eikä erolla vielä ole juurikaan käytännön vaikutuksia ihmisten arkielämään.