Valtiopäivien avauskeskustelussa nostettiin esiin keskeisimpiä eduskunnalle annettavia esityksiä, joita hallitus on tuomassa eduskunnalle valtiopäivillä vuonna 2020. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on ollut sekä Rinteen että Marinin hallituksen yksi keskeinen tavoite.

Hallitus visioi hallitusneuvotteluissa, että työllisyysaste nousee niin paljon, että he voivat lisätä julkisia menoja ja kuitenkin tavoittaa talouden tasapainon vaalikauden lopulla. Vision heikkous on siinä, että työllisyystoimista ei ole vieläkään tietoa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston aluekehityksen ja suunnittelun tutkimuskeskus Nordregio julkaisi hiljattain tutkimuksen, jossa tarkasteltiin työllisyyttä alueellisesti pohjoismaissa. Kun Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyys on suurimmassa osassa maita 75–85 prosenttia niin Suomessa yli 75 prosentin lukuihin päästään vain osassa rannikkoseutua. Ruotsissa aivan pohjoisessa on lukuisia kuntia, joissa työllisyysaste on yli 85 prosenttia.

Mitä voidaan tehdä? Tarvitaan useita toimenpiteitä, joilla helpotetaan yritysten mahdollisuuksia työllistää ja kannustetaan työntekijöitä ottamaan vastaan työtä.

Paikallisen sopimisen edistäminen on yksi keskeisimmistä toimista. Suomessa on noin 90 000 työnantajayritystä. Näistä yrityksistä vain reilu 20 prosenttia kuuluu työnantajaliittoihin. Näille pienille ja keskisuurille yrityksille paikallinen sopiminen olisi äärimmäisen tärkeää. Tarvitaan joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia paikallisesti.

Työttömäksi jääminen ei saa olla vaihtoehto ihmisille. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitää porrastaa niin, että työttömyyden alkuvaiheessa päiväraha olisi suurempi kuin loppuvaiheessa. Tämä parantaisi työttömän asemaa työttömyyden alkuvaiheessa ja kannustaisi hakemaan uutta työtä aktiivisesti.

Tarvitsemme myös toimia syntyvyyden lisäämiseksi. Syntyvyyden laskulla on myös muita kuin taloudellisia syitä. Kun ympäröivä yhteiskunta ei enää tunnista perheiden merkitystä ei ole ihme, ettei lapsia synny. Tuntuu ettei enää edes tiedetä, onko olemassa naisia ja miehiä, äitejä ja isiä. Lapsettomuutta mainostetaan jopa ympäristö- ja ilmastotekona. Ei ihme, että syntyvyys laskee.

Ilmastopolitiikka on ollut tämän vaalikauden keskeinen teema ainakin hallituspuolueissa. Ilmasto on muuttunut ihmistä tärkeämmäksi. Lietsotaan paniikkia ja ihmisiä syyllistetään milloin autolla ajamisesta, milloin lihan syömisestä tai maidon juomisesta. Maanviljelijöitä pidetään ympäristörikollisina, kun he yrittävät tuottaa meille puhtaita elintarvikkeita.

Ilmastokeskusteluun tarvitaan järkeä ja malttia. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas on viime aikoina nostanut julkisuudessa esiin, että ilmastokeskustelussa on myös Suomessa hysterianomaisia piirteitä.

Taalaksen mukaan ”ihmiskunta ei ole kuolemassa eikä maailmanloppu ole näköpiirissä, vaikka olosuhteet pallollamme muuttuvatkin jossain määrin huonommiksi”. Taalas painottaa, että keskeisintä on löytää kestäviä ratkaisuja energiantuotannossa, ei niinkään pohtia mitä kukakin syö tai juo.

Kevätkausi tulee monella tapaa olemaan ratkaiseva hallituksen näkökulmasta. Jos ei nyt löydetä keinoja talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi hallitus ei pysty toteuttamaan tavoitettaan talouden tasapainottamisesta. Siinä tapauksessa hallituksen pitää ryhtyä leikkaamaan menoja.

Peter Östman
Kansanedustaja