Kristillisdemokraattien mielestä työttömillä maahanmuuttajilla tulisi pohjoismaiseen tapaan olla rahallinen kannustin hankkia parempi kielitaito, jotta he pääsevät helpommin mukaan työelämään ja eroon tukiriippuvuudesta. KD esittää tänään 25.2. eduskunnan lähetekeskustelussa olevassa lakialoitteessaan työmarkkinatukeen kielilisää.

– Sosiaaliturvajärjestelmämme syrjäyttää maahanmuuttajat työelämästä ja passivoi tukiriippuvuuteen, KD:n puheenjohtaja Sari Essayah perustelee aloitteen tarpeellisuutta.

Suomen perustuslaki rajaa muutosvaihtoehtoja. Esimerkiksi maahanmuuttajille maksettavaa toimeentulotukea ei voi puolittaa Tanskan tapaan ja lisätä siihen kielilisää.

– Kristillisdemokraattien ehdottama ratkaisu kannustaa kaikkia työmarkkinatuen piirissä olevia osoittamaan suomen tai ruotsin taitonsa ja pääsemään siten paremmalle tukitasolle. Työmarkkinatukea lasketaan aluksi kaikkien, myös kantasuomalaisten, osalta. Näin aloite ei syrji mitään väestöryhmää, lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja Sari Essayah kertoo.

– Työmarkkinatukeen rakennettavan kielilisän ansiosta voi kielitaitonsa osoittamalla nostaa työmarkkinatukensa peruspäivärahan tasolle. Kielitaidon todistaminen tapahtuisi esimerkiksi peruskoulun päättötodistuksella tai osallistumalla samaan yleiseen kielitutkintoon, joka Suomen kansalaisuutta hakevankin on läpäistävä.

– Sosiaalidemokraattien johtamat hallitukset Ruotsissa ja Tanskassa ovat uskaltaneet muokata sosiaaliturvaansa passivoivasta kannustavaksi. Tarjoamme tämänkin ratkaisun auliisti punamultahallituksen toteutettavaksi, kuten koko kannustavan perusturvan mallimme. Väitän, että integraatiota ja yhdenvertaisuutta tämä esitys edistää enemmän kuin nykyhallituksen pohdinnat palomiesten sukupuolineutraalista nimikkeestä ja poliisin asuun soveltuvasta muslimihunnusta, Essayah toteaa.

Sosiaalidemokraattien johtamat hallitukset Ruotsissa ja Tanskassa ovat uskaltaneet muokata sosiaaliturvaansa passivoivasta kannustavaksi.

Suomen työttömyysturvasta yli 20 prosenttia meni täällä oleskeleville muun maan kansalaisille.
– Osuutta voi pitää suurena, sillä ulkomaan kansalaisten osuus oli alle viisi prosenttia koko väestöstä, Sari Essayah toteaa.

Lakialoitteessa esitetään, että työmarkkinatuen rakennetta muutetaan siten, että työmarkkinatuen määrää lasketaan 90 prosenttiin peruspäivärahan määrästä. Työmarkkinatuen voisi kuitenkin jatkossa korottaa peruspäivärahan tasolle osoittamalla vaadittavan tason suomen tai ruotsin kielen taidostaan.

Aloitteen perustelussa todetaan, että suomalainen yhteiskunta tarvitsee lisää työvoimaa erityisesti työikäisistä ihmisistä. Nykyisellään sosiaaliturvajärjestelmä syrjäyttää maahanmuuttajat työelämästä.

Työpoliittisen aikakauskirjan laskelmien mukaan maahanmuutolla on pidemmällä aikavälillä neutraali vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen, jos maahan muuttaneiden työllisyysaste on noin 60 prosenttia.

Vuonna 2019 eduskunnan tarkastusvaliokunta totesi, että Suomen kotouttamispolitiikka ei nykyisellään toimi ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Valiokunta piti hälytyttävänä sitä, että kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitason saavutti vain vajaat 35 % koulutuksen päättäneistä. Valiokunnan mukaan velvoittavuutta tulee lisätä edellyttämällä kokeen suorittamista kotoutumiskoulutuksen kieliopinnoissa.