Esitys uudesta kirkkolaista palaa valmisteluun ja kirkolliskokouksen käsiteltäväksi. Perustuslakivaliokunnan mukaan esityksessä on useita perustuslaillisia ongelmia.

Eduskunnan Perustuslakivaliokunta totesi 4. maaliskuuta antamassaan lausunnossaan, että hallituksen esitys evankelisluterilaisen kirkon toimintaa koskevaksi kirkkolaiksi sisältää useita perustuslainvastaisia kohtia. Perustuslakivaliokunnan lausunto vastaa valiokunnan kuulemien valtiosääntöasiantuntijoiden enemmistön kantaa.

Valiokunta puuttui viiteen pykälään, joiden se katsoi olevan ongelmallisia suhteessa perusoikeussäännöksiin. Ne koskivat varoituksesta ja terveystarkastukseen määräämisestä tehtävää muutoksenhakua, diakoniaan liittyvien arkaluonteisten tietojen käsittelyä sekä kirkonkirjoista jäsentietojärjestelmään siirrettäviä tietoja sekä jäsenrekisteristä sivulliselle luovutettavia tietoja.

Esitys palaa kirkolliskokouksen käsiteltäväksi, sillä evankelisluterilaisella kirkolla on yksinoikeus ehdottaa uutta kirkkolakia. Eduskunta ei voi kirkkolain poikkeuksellisen käsittelyjärjestyksen muuttaa kirkolliskokouksen esittämää esitystä. Eduskunnassa voidaan oikaista vain ehdotuksessa oleva sellainen lainsäädäntötekninen virhe, joka ei vaikuta kirkkolakiehdotuksen sisältöön.

Esitys kirkkolaiksi tuotiin eduskuntaan varsinaisen hallituksen esityksen ja sitä täydentävän hallituksen esityksen muodossa. Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta kuvaa prosessia ja valiokunnan huomioita Perustuslaki-blogissa.

– Täydentävän esityksen antamiseen johti se, että oikeusministeriössä tapahtuneen laintarkastuksen yhteydessä selvisi, ettei tuo kirkolliskokouksen alkuperäinen esitys ollut oikeudellisesti hyväksyttävissä. Tuo muutos tuotiin eduskuntaan täydentävänä hallituksen esityksenä.

– Perustuslakivaliokuntakäsittelyssä selvisi nyt, etteivät täydentävään esitykseen tehdyt muutokset riittäneet tekemään esityksestä sellaista, että eduskunta voisi hyväksyä sen, Rautiainen toteaa.

Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, että tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa tiettyjen asioiden vireilletulosta ja tietyistä tuomituista rangaistuksista kirkon toimielimille ei ole kyse kirkon järjestysmuotoa tai hallintoa koskevasta asiasta. Lisäksi kirkkolakiin sisällytetty velvollisuus osallistua eräissä tilanteissa terveystarkastuksiin ja tutkimuksiin puuttuu perustuslain 7 pykälässä turvattuun yksilön henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Myöskään varoitukseen kohdistuvaa valituskieltoa ei valiokunnan mukaan voida perustuslaista johtuvista syistä säätää.

Kirkkolakiehdotuksen mukaan kirkon jäsenrekisteriin talletetaan kirkon jäsenistä manuaalisista kirkonkirjoista siirretyt tiedot. Perustuslakivaliokunnan mukaan arkaluonteisten tietojen käsittely on rajattava täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään.

Mikäli asiakas- ja potilastietojen käsittelyä sosiaali- ja terveydenhuollossa koskeva lainsäädäntö ei ole sovellettavissa kirkon diakoniatyöhön, arkaluonteisten asiakas- ja potilastietojen käsittelystä lakisääteisessä diakoniassa olisi ollut säädettävä olennaisesti laajemmin kirkkolakiehdotukseen otettavin säännöksin tai saattamalla asiakas- ja potilastietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö viittaussäännöksin sovellettavaksi kirkkolaissa määritellyssä laajuudessa.

Kirkkolain erityisen käsittelyjärjestyksen tarpeellisuus tulisi ottaa kokonaisuudessaan selvitettäväksi.

– Näiden säätämisjärjestystä koskevien ponsihuomautusten lisäksi perustuslakivaliokunta teki lukuisia muita valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia. Se muun muassa katsoi kirkkolakiesityksen turhan yksityiskohtaiseksi ja koki, että osa esityksen säännöksistä olisi perustuslaillisista syistä ollut perustellumpaa jättää kirkkojärjestyksen sääntelyn varaan, Rautiainen selvittää kirjoituksessaan.

Perustuslakivaliokunta katsoi vuonna 1993, että kirkkolain erityisen käsittelyjärjestyksen tarpeellisuus tulisi ottaa kokonaisuudessaan selvitettäväksi. Tuoreessa lausunnossa valiokunta toteaa, ettei näin ole toimittu, mutta se voisi olla tarpeellista.

Myös Rautiaisen mielestä selvitystyöhön olisi ryhdyttävä.

– Eikö monikulttuurisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa kaikkien uskonnollisten yhdyskuntien sääntely voisi perustua täysin samanlaisille oikeudellisille lähtökohdille, Rautiainen pohtii.

(Ingressistä poistettu virheellinen lause 12.3.2020 klo 14.45)