Kansanedustaja Sari Tanus muistuttaa, että terveydenhuollon henkilökunnan työvelvoite ja mahdollisuus määrätä heitä uusiin työtehtäviin on tärkeää poikkeusoloissa.

– Samalla on erittäin tärkeää huolehtia työvelvollisen asemaa ja oikeuksia suojaavista pykälistä, hän sanoo.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanuksen mukaan nopeampi toiminta heti ensimmäisen koronapotilaan diagnosoinnin jälkeen olisi ollut tarpeen.

– Kolme viikkoa sitten kuulimme ensimmäisestä Uudellamaalla diagnosoidusta potilaasta, joka tuli Euroopan infektioalueelta, ja tietysti harmittaa se, ettemme näinä kolmena viikkona terveydenhuollossa toimineet napakammin, kansanedustaja Sari Tanus sanoo.

– Kaksi viikkoa karanteenissa tai etätyössä jokaiselle Suomeen saapuvalle ja enemmän niitä testauksia tuosta kolmen viikon takaisesta ensimmäisestä tapauksesta lähtien, niin tilanne olisi varmasti tällä hetkellä toinen

– Kaksi viikkoa karanteenissa tai etätyössä jokaiselle Suomeen saapuvalle ja enemmän niitä testauksia tuosta kolmen viikon takaisesta ensimmäisestä tapauksesta lähtien, niin tilanne olisi varmasti tällä hetkellä toinen, hän lisää.

Tanus on ollut mukana perustuslakivaliokunnan työssä; valiokunta antoi eilen mietintönsä  ensimmäistä kertaa Suomen historian aikana rauhan oloissa käyttöönotettavasta valmiuslaista.

– Toimivaltuudet eivät tule automaattisesti voimaan ja  sovellettavaksi ilman erillistä harkintaa. Asetuksella säädettävien toimivaltuuksien käyttöönoton tarkoituksena on  turvata henkilöstön ja palvelujen riittävyys sosiaali- ja terveydenhuollossa, pelastustoimessa ja hätäkeskustoiminnassa, täydentää julkisia terveyspalveluja tarvittaessa yksityisellä palveluntuotannolla ja myös lisätä tehohoitoon käytettäviä tiloja.

Perustuslakivaliokunnan mielestä asianmukaista olisi ollut mainita käsillä olevat poikkeusolot ja avata niitä jonkin verran tarkemmin esimerkiksi asetuksen johtolauseessa.

– Samoin kun ajattelemme lääkehuoltoon liittyvää toimivaltuutta, niin siellä olisi ollut asianmukaista avata niitä syitä, minkä takia voimaansaattaminen välittömästi on tarpeellista. Mutta kaiken kaikkiaan näinä kiireisenä muutamana tuntina näkisin, että perustuslakivaliokunnan mietintö on varsin laadukas, Tanus pohtii.

Hän muistuttaa, että terveydenhuollon henkilökunnan työvelvoite ja mahdollisuus määrätä heitä uusiin työtehtäviin on tärkeää poikkeusoloissa. Samalla on erittäin tärkeää myös huolehtia työvelvollisen asemaa ja oikeuksia suojaavista pykälistä.

– Näin ollen siellä oli pykäliä esimerkiksi työmääräyksen antamisen rajoituksista, työmääräystä annettaessa huomioon otettavista seikoista ja työvelvollisuussuhteen ehdoista, joita asetuksessa ei oltaisi otettu käyttöön.

– Tämä on syy, minkä takia tämän valtioneuvoston asetuksen 5 §:n mukaista terveydenhuollon henkilökunnan työvelvoitetta emme voineet ottaa tähän mukaan.

Terveydenhuollossa ammattilaiset ovat esittäneet varsin suuria lukuja sairastuneista, ja hallituksenkin esittämät arviot ovat sitä luokkaa, että noin 35 prosenttia väestöstä tulee sairastumaan. Se tarkoittaa 1,9 miljoonaa kansalaista.

Sairaalahoidon tarpeeksi on ajateltu 15 prosenttia sairastuneista ja tehohoidon tarpeeksi 5 prosenttia. Se tarkoittaa, että sairaalahoitoa tarvitsisi 278 000 suomalaista ja tehohoitoa heistä jopa 96 000 kansalaista.

– Kun arvellaan, että tehohoidon tarve voisi olla jopa 12 vuorokautta, eli huomattavasti tavanomaista tehohoitojaksoa pidempi, niin vaatimukset ovat tietysti suuret.

– Itse toivoisin erikoislääkärinä, että jokainen suomalainen ottaisi tämän koronainfektiotilanteen sillä tavalla vakavasti, että nämä luvut Suomessa jäisivät huomattavasti pienemmiksi.

Tanus uskoo, että tähän on täydet mahdollisuudet, kun jokainen noudattaa hyvin annettuja ohjeita ja säädöksiä: huolehtii siitä käsien pesusta, pitää kädet poissa kasvoista, pitää sitä fyysistä etäisyyttä, mutta henkistä läheisyyttä, toisiin henkilöihin.

– Ikäihmiset, hauraammassa elämäntilanteessa olevat, riskiryhmiin kuuluvat on huomioitava aivan erityisellä tavalla.