– Suomen yhteisvastuut eurojärjestelmässä voivat jopa tuplaantua koronakriisin myötä, kun EKP painaa uutta rahaa, Peter Östman varoittaa
31.3.2020 klo 15:16 Politiikka Samuli Rissanen
Peter Östmanin mielestä yhteisvastuiden lisääntyminen on syytä pyrkiä rajoittamaan mahdollisimman pieneksi koronan aiheuttaman kriisin hoidossa. Hän toivoo, että uutta rahaa painettaisiin hyvin harkitusti. (Kuva:Samuli Rissanen)
– Meille ei ole eduksi minkään EU-jäsenmaan romahtaminen, mutta kriisiapu ei saa muodostua pysyväksi. Uuden rahan painaminen ei ole myöskään kestävä ratkaisu talouden koronakriisiin, Peter Östman muistuttaa.
Koronaviruksen aiheuttama talouskriisi lisää kaikkialla velanoton määrää.
USA ottaa lisävelkaa koronaviruksen aiheuttamassa kriisissä 1800 miljardin euron verran. Siitä suurin osa on keskuspankin ”painamaa” rahaa, mikä tarkoittaa, että digitaalisesti lisätään rahan määrää ostamalla velkakirjoja.
– Voi helposti ennustaa, että Euroopan keskuspankki tulee seuraamaan esimerkkiä, kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman arvioi.
Eurojärjestelmässä olevan Suomenkin yhteisvastuut kasvavat nyt, kenties jopa toiset 27 miljardia euroa.
Östman muistuttaa, että jos USA:n keskuspankki FED, EKP ja muut maailman keskuspankit painavat rahaa suhteessa yhtä paljon, se ei vaikuta valuuttojen keskinäisiin suhteisiin, mutta rahan määrän lisääntyminen johtaa hintakupliin ja pitää zombie-yrityksiä hengissä.
– Jossain vaiheessa tulee pää vetävän käteen. Silloin ollaan sellaisen talouskriisin edessä, etten uskalla ajatella. Painetun rahan määrää on rajoitettava mahdollisimman paljon, Östman varoittaa.
Euroalueella velan myötä lisääntyvät myös yhteisvastuut, sillä esimerkiksi euroalueen Target2-järjestelmässä jäsenmaiden keskuspankit lainaavat automaattisesti toisilleen.
Perinteisesti Ranska ja eteläiset jäsenmaat ajavat ponnekkaasti yhteisvastuita, kun taas Saksa ja euroalueen pohjoiset jäsenmaat ovat vastustaneet joutumista toisten ottamien lainojen maksajiksi.
Esimerkiksi Italian ja Espanjan keskuspankit ovat muille velkaa kumpikin noin 400 miljardia euroa. Suomen Pankilla keskuspankkisaatavia on yli 60 miljardia euroa ja Saksalla yli 800 miljardia.
– Suomen on nyt syytä pyrkiä rajoittamaan yhteisvastuun kasvua, Östman vetoaa.
Hän muistuttaa, etä vuoden 2008 finanssikriisin jäljiltä Euroopan Keskuspankin taseessa on vieläkin yli 1800 miljardia euroa tuon kriisin hoitamiseksi ”painettua” uutta rahaa.
Suomen osuus tuosta velasta on 27 miljardia euroa.
Eurojärjestelmässä olevan Suomenkin yhteisvastuut kasvavat nyt, kenties jopa toiset 27 miljardia euroa.
– Meille ei ole eduksi minkään EU-jäsenmaan romahtaminen, mutta kriisiapu ei saa muodostua pysyväksi. Oikea ratkaisu ovat tiukat toimet tämän akuutin kriisin jälkeen velkojen takaisin maksamiseksi ja keskuspankkien taseiden tasapainottamiseksi. Tämä vaatii rankkaa talouskuuria Espanjaan ja varsinkin Italiaan, Östman vaatii.
– Euroopan Keskuspankin tukiohjelmaa on muutettava siten, ettei tukea anneta yrityksille, jotka eivät sitä tarvitse, hän lisää.