– En tiedä sellaista lamaa, jonka jälkeen sopeutustoimia ei olisi jouduttu tekemään. Nytkin on helppo ennustaa, että menoleikkauksia ja veronkiristyksiä on tulossa lähivuosina. Tässä mitataan nyt hallituksen talousviisautta, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari. Essayah sanoo.

Hallitusohjelma joutaa nyt viimeistään romukoppaan, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah napauttaa.

Hänen mukaansa ilmiselvän tilanteen edessä hallituksella ei ole enää muuta vaihtoehtoa kuin kirjoittaa koko ohjelma ainakin talouden osalta uudestaan.

Kukaan ei tule syyttämään hallitusta siitä, että se ei ole luonut 60 000 uutta työpaikkaa, mutta talouden syöksykierteen jättäminen huomioimatta hallitusohjelmassa joutuu kyllä hampaisiin

– Tämä ei ole opposition huutelua. Kukaan ei tule syyttämään hallitusta siitä, että se ei ole luonut 60 000 uutta työpaikkaa, mutta talouden syöksykierteen jättäminen huomioimatta hallitusohjelmassa joutuu kyllä hampaisiin, Essayah sanoo.

Hallituksen täytyy vaikeassa tilanteessa puntaroida myös tekemiään pysyviä menolisäyksiä. Budjettikehysneuvottelut ovat nykyisessä hallitusohjelmassa paalutettu talouden ja työllisyyden kehityksen seuraamiseen.

Parhaillaan käynnissä on syvä taantuma.

– En tiedä sellaista lamaa, jonka jälkeen sopeutustoimia ja leikkauslistoja ei olisi tehty. Nytkin on helppo ennustaa, että menoleikkauksia ja veronkorotuksia on tulevina vuosina tulossa, Essayah arvioi.

Hänen mukaansa koronakriisi mittaa hallituksen talousviisautta kaikin tavoin.

Essayah huomauttaa, että ilman koronakriisiäkin hallituksen talouspolitiikka oli rakentunut höttöiselle pohjalle. Menolisäyksiä tehtiin siinä uskossa, että valtion omaisuutta saataisiin myydyksi. Nyt pysyvät menolisäykset on tehty, mutta omaisuus myymättä.

– Tällä hetkellä pörssikurssit ovat laskeneet siten, että yhtiöiden arvosta on sulanut jopa puolet. Nyt ei ole lainkaan järkevää myydä yhtiöitä, Essayah sanoo.

Toinen ehdottomasti vältettävä keino on euroalueen yhteisvastuiden lisääminen koronabondien tai vastaavien myötä. Essayah sanoo, että yhteisvastuiden lisäämiselle ajankohta on yhtä huono kuin koska tahansa muulloinkin.

– Jäsenmaiden ei pidä sotkeutua toinen toistensa velkoihin.

– Yhteisvastuuta voin kannattaa koronakriisissä vain siinä kohtaa, että jaamme lääketieteellistä tietoa viruksesta ja kenties hoitotaakkaa, jos se jossain kohtaa on mahdollista toteuttaa.

Talouden jälleenrakennus vaatii Essayah’n mukaan järeitä ja nopeita toimia: Yhtäältä yrityksiä on nyt autettava selviytymään sekä lainoitukselle että suoralla tuella, jotta lomautukset eivät vaihdu irtisanomisiin ja työttömyyteen.

Katastrofin ainekset olisivat valmiina, jos yritykset kaatuisivat tai kituisivat, sillä se näkyisi heti verotulojen pienenemisenä ja sosiaalietuuksien maksatusten kasvuna.

Yritysten ohella pitäisi huolehtia kuntien pärjäämisestä. Essayah huomauttaa, että esimerkiksi hoitajamitoitus jäi kuntien kontolle ja se ei tässä tilanteessa voi olla toimiva ratkaisu.

– Sen lisäksi on huolehdittava, miten koulut selviytyvät siitä, kun ne ottavat vastaan oppimiserot, jotka ovat revenneet oppilaiden välille etäopetuksen aikana.

Suomi on koko lailla mennyt kiinni. Valittu koronastrategia on rajoituksineen ollut tiukempi kuin esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa. Essayah’n mukaan sitä pitäisi vahvistaa vieläkin suuremmalla määrällä testaamista ja tehdä tartuntaketjujen sitkeää jäljittämistä, jotta virus voitaisiin yhä tukahduttaa Suomesta. Jotta rajat voitaisiin avata, pitäisi vakuuttua myös naapurimaiden koronastrategioiden toimivuudesta.

– Ruotsissa on ollut löyhemmät toimet ja enemmän tartuntoja, Venäjän todellisesti tautitilanteesta ei voida puolestaan varmuudella tietää, hän muistuttaa.

Eikä tiedetä kaikkea viruksestaan: Kuinka kauan se jyllää, iskeekö uusi aalto ja milloin.