Kansanedustaja Sari Tanus yllättyi, miten huonosti Suomi, viranomaiset, päättäjät ja terveydenhoito oli varustautunut koronaepidemiaan, joka on kuitenkin ollut varsin mahdollinen ja läheinen skenaario.

Tanus ja muut tulevaisuusvaliokunnan jäsenet pohtivat lähiviikkoina, miten kriisissä toimittiin ja mistä pitää ottaa opiksi.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta käynnistää kolme selvityshanketta koronapandemian seurauksista.

Kristillisdemokraattien toisen kauden kansanedustaja ja myös toista kautta tulevaisuusvaliokunnan varsinaisena jäsenenä toiminut Sari Tanus muistuttaa, että samalla kun mietitään miten hidastetaan ja torjutaan pandemiaa, on hahmotettava myös sen jälkeistä aikaa.

Valiokunta aikoo asiantuntijakuulemisten avulla arvioida, miten hyvin ennakointijärjestelmä kykeni havaitsemaan koronapandemian – ja mikäli se havaittiin, niin miten ennakointitietoon reagoitiin.

Valiokunta käy samalla läpi myös sen, onko Suomessa jo ennakointitietoa muista vastaavista ”villeistä korteista”. Eli siitä, mikä on seuraava yhteiskuntaamme tai koko ihmiskuntaa haastava shokki.

– Nyt on syytä selvittää, mitkä teknologiat ovat osoittautuneet tärkeimmiksi avuiksi pandemian torjunnassa. Tämä lisää valmiutta jatkoa ajatellen

Tanus muistuttaa, että antibioottiresistenttejä bakteereja ja viruksia tulee riehumaan maailmalla jatkossakin.

Tällä hetkellä koronaviruksen muodossa yllätetyn maailman olisi pitänyt tietää, että näin tulee käymään joissain vaiheessa.

Siksi tapauksesta on otettava opiksi.
– On syytä selvittää, mitkä teknologiat ovat osoittautuneet tärkeimmiksi avuiksi pandemian torjunnassa. Tämä lisää valmiutta jatkoa ajatellen, Tanus sanoo.

Lääkäri-kansanedustajalle itselleen on ollut kipeää huomata, miten huonosti niinkin yleiseen ja mahdolliseen kriisiin kuin tartuntatautiepidemia, oli Suomessakin käytännössä varauduttu.

Ensimmäinen Tanuksen kriittinen huomio koskee tilannekuvaa; pandemian mahdollisuuteen Suomessa ei oikeastaan uskottu vielä edes tammikuussa, jolloin se jo tappoi ihmisiä sankoin joukoin Kiinan Wuhanissa.
– Liian pitkään tuudittauduttiin siihen, että ollaan turvassa. Ei edes ymmärretty ottaa vakavasti asiaa siinäkään mielessä, että otettiin vielä vastaan lentoliikennettä suoraan pahimmilta epidemia-alueilta.
– Onko yksi syy siihen, että asiantuntijat ja päättäjät olivat sumussa, että meillä on vuosikymmeniä saatu elää rauhassa ja turvassa ilman sairausaaltoja, Tanus kysyy.

Hän muistuttaa, että vielä sotien jälkeen, kun neuvolajärjestelmää ja rokotusohjelmia kehitettiin, kuului ihmisten arkeen olennaisena osana taistella tartuntatauteja vastaan.

Myös terveydenhuoltojärjestelmä kohtasi epidemian alun housut nilkoissa. Ei ollutkaan riittävää määrää suojavarusteita eikä tautia todentavia testejä.
– On todella harmillista huomata, kuinka riippuvaisiksi olemme tulleet siitä, että kaukomailta saadaan terveydenhuollon välineistöä ja tarpeistoa. Omavaraisuusastetta on nostettava reippaasti tässä asiassa ja kotimaista tuotantoa saatava käyntiin.
– Kun Suomessa ollaan puhuttu elintarvikeomavaraisuuden puolesta, niin sama pitäisi toteutua myös terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa suojavarusteiden ja tarvikkeiden osalta. Emme voi yksinkertaisesti olla pelkästään Kiinan varassa, Tanus sanoo.

Tulevaisuusvaliokunnan on tarkoitus saada ensimmäisiä arvioita koronakriisin hoidosta julki jo lähiviikkoina. Selvää on jo nyt, että viranomaisten ja poliittisten prosessien arviointia jatkuu pitkään, niin Suomessa kuin muissakin maissa.

Hallitus, THL ja sosiaali-ja terveysministeriö on ollut kriisinhoidossa etulinjassa, ja niiden toimintaa läpivalaistaan kriisin jälkeen tarkimmin.

Myös testaamisen määrään ja tartuntaketjujen jäljittämisen onnistumiseen tullaan kiinnittämään suurta huomiota.

Tanus on arvostellut jo aiemmin sitä, miksi Suomessa ei ole aggressiivisemmin testattu ja jäljitetty tartuntaketjuja. Jopa terveydenhuollon henkilökunnan on ollut vaikea päästä testeihin.

Lisäksi erityisesti Helsinki-Vantaan lentokenttä osoittautui kriisin aikana avoimeksi portiksi viruksen tulla Suomeen.

Kitsas testaaminen ja epäselvät karanteeniohjeet johtivat Tanuksen mukaan siihen, että valmiuslaki ja varsin kireät rajoitukset otettiin käyttöön. Ilman alun kompurointeja, Suomea tuskin olisi tarvinnut yhtä määrätietoisesti sulkea, hän arvioi.
– Edes sairaaloiden ja hoivakotien työntekijöitä ja hoitajia ei testattu, HUS:in 1500 testin päiväkapasiteetista jäi pitkään tuhat testiä käyttämättä, Tanus muistuttaa.

Hän muistuttaa niin ikään, ettei kaikki tieto ole THL:llä. Koronaviruksen tapauksessa olisi kannattanut kuunnella kansainvälisiä, esimerkiksi WHO:n, asiantuntijoita.
– WHO on valtavan paljon suurempi toimija kuin THL. Ymmärtäisin, jos virus olisi lähtöisin Suomesta, että silloin luotettaisiin pääasiassa suomalaiseen asiantuntemukseen, mutta tämä on maailmanlaajuinen pandemia.
– Kuka on vastuussa siitä, jos ei huomioida tärkeää tiedonlähdettä, kuten WHO:ta?

Tulevaisuusvaliokunta aikoo olla tässä asiassa laajakatsaisempi eikä kutsu pelkästään akuutin kriisin keskellä neuvojaan jakaneita asiantuntijoita kuultavaksi, vaan laajan ja  monialaisen joukon eri asiantuntijoita.

Kuulemisissa tarkastellaan lähitulevaisuutta, kansantalouden kestävyyttä, arjen hyvinvointia; sitä kuinka kriisi vaikutti ja miten siinä toimittiin kokonaisuudessa, taloutta ja kuluttajia ja suomalaisten henkistä kantokykyä unohtamatta.

Kysymys suomalaisten selviytymiskyvystä ja henkisestä joustavuudesta on Tanuksen mukaan tärkeä.
– Itselläni on aikalailla se käsitys, että kun monet vuosikymmenet suomalaisilla on mennyt varsin hyvin, voi olla vaikea ottaa vastaan tilanne, joka ei ole enää ollenkaan sama.
– Edeltävillä sukupolvilla sen sijaan oli selviytymistaistelua ja konkreettista pulaa ja puutetta; he eivät voineet tuudittautua elämänhallintaan.

Tanuksen mukaan voi hyvinkin olla, että osa suomalaisista on uinunut elämän helppouteen ja sellaiseen ajatukseen, että elämän olosuhteet eivät voisi enää draamattisesti muuttua.
– Monet ovat räpsytelleet silmiään, että miten tämä kaikki on mahdollista. Osalla muutos huonompaan ja epävarmempaa aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta.
– Se, mitä nyt tehdään henkisellä ja mielenterveyspuolella on iso haaste; moni on nyt eksyksissä ja hakee lievitykseen esimerkiksi alkoholia.

Jos Alkon ovi on käynyt, suomalaiset seuraavat toisaalta nyt myös ahkerasti kirkkojen tv- ja suoratoistojumalanpalveluksia. Niiden katsojaluvut ovat moninkertaistuneet.
– Totta on siis sekin, että vaikeina aikoina turvaudutaan Jumalaan. Jokainen voi nyt laittaa käsiä ristiin ja rukoilla itsensä ja läheistensä puolesta ja seurata hengellisiä lähetyksiä. Toivonkin, että turvaa yritettäisiin hakea myös isommista käsistä, Tanus sanoo.