– Hallituksen hätiköinti yritystukien samoin kuin hankintojen kanssa on hämmentävää. Mistä idea nimenomaan kehittämisrahoituksen näin merkittävään kasvattamiseen ylipäänsä on tullut, Peter Östman ihmettelee.

Peter Östmanin mukaan hallituksen hätiköinti yritystuissa paljastaa sen puutteellisen yritystoiminnan tuntemuksen ja kokemattomuuden.

– Hallitus on kohdentanut yritysten tukemiseen satoja miljoonia, mutta käytetyt keinot, kuten lisämäärärahojen kohdistaminen nimenomaan kehittämistukiin, ovat olleet sopimattomia yritysten kassakriisin hoitamiseen.

Kansanedustaja ja Kristillisdemokraattien 1. varapuheenjohtaja Östman pitää hallituksen hätiköinti yritystukien ja hankintojen kanssa hämmentävänä.

– Mistä idea nimenomaan kehittämisrahoituksen näin merkittävään kasvattamiseen ylipäänsä on tullut, hän ihmettelee.

Rahaa on jaettu poliitikoille ja heidän lähipiireilleen hankkeisiin, joilla ei ole mitään tekemistä koronaviruksen kanssa. Jokainen uutinen tukien väärinkäytöstä tai myöntämisestä näennäiskehittämiseen tai pöytälaatikkoyrityksille herättää kansalaisissa ymmärrettävää närää.

– Uutisista olemme lukeneet, että joitain yrittäjiä on jopa uhkailtu.

– Tärkeintä yrityksille ja yrittäjille on, että rahaa on kassassa sen verran, että kyetään maksamaan kiireellisimmät laskut ja menot

Koronapandemian aiheuttamat sulkutoimenpiteet kohdistuivat hyvin epäsymmetrisesti tietyille aloille, joiden ydinliiketoiminnassa ei sinänsä ole mitään ongelmaa. Esimerkiksi ravintola- tai matkailualalla ongelma ei ole toiminnan kehittämistarpeissa vaan siinä, että liiketoiminnan normaali harjoittaminen on käytännössä kielletty.

– Tärkeintä yrityksille ja yrittäjille on, että rahaa on kassassa sen verran, että kyetään maksamaan kiireellisimmät laskut ja menot, Östman muistuttaa.

Monelle yritykselle on ollut pelastus, että osa vuokranantajista ja muista velkojista on ymmärtänyt yritysten ahdingon, ja samalla oman etunsa ja tullut yrityksiä vastaan.

Östmanin mielestä tukien myöntökriteerit on ehdottomasti tarkistettava ja muutettava. Suoraviivaisempi vaihtoehto olisi hänen mukaansa ollut kokonaan uuden, kriisialoille kohdennetun tukimuodon luominen.

Myös Suomen Yrittäjät esitti koronakriisin alkaessa, että valtio ottaisi vastuulleen määräajaksi yritysten ja yrittäjien sosiaalivakuutusmaksuja. Tällainen toimintamalli olisi ollut Östmanin mielestä  tehokkaampi, oikeudenmukaisempi ja kestävämpi.

– Tukea olisi voinut jakaa nopeasti läpi yrityskentän ilman laajaa haku- ja jakobyrokratiaa.

Esimerkiksi Ruotsissa itsenäiset ammatinharjoittajat voivat vahvistaa likviditeettiään hakemalla maksamiensa vuonna 2019 liikevoittoverojen väliaikaista veronpalautusta verotilille. Veronpalautusta voi käyttää kuluvan vuoden suoriteperusteisten verojen kattamiseen. Tietyt yritykset voivat myös hakea takautuvasti lykkäystä viime vuoden arvonlisäveroille.

– Tällaisilla mekanismeilla yritykset itse harkitsevat järkevästi tarvitsevatko lainaa vai ei, ja valtio käyttää rajallisia resurssejaan järkevämmin, Östman evästää.