Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman muistutti eduskunnassa, että ulkomaisten kausityöntekijöiden puuttuminen marja- ja juurespelloilta on ajanut maatilat hankalaan rakoon, mutta samalla tilanne paljastaa jotakin suomalaisten suhtautumisesta maataloustyöhön.

Jokapäiväinen leipämme olisi kuitenkin kovaa valuuttaa, sillä koronakriisin lisäksi maailmaa uhkaa nälänhätä.

Maatilojen vaikeudet saada koronakriisin keskellä ulkomaisia kausityöntekijöitä mansikka- ja juurespelloille puhutti eduskuntaa tänään, kun suuressa salissa keskusteltiin ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta.

Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä työvoiman tarjontaa erityisesti sellaisissa työtehtävissä, jotka ovat huoltovarmuuden tai työmarkkinoiden toimivuuden kannalta välttämättömiä.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman muistutti, että koronakriisin lisäksi maailmalla on toinenkin kriisi meneillään. Nimittäin asiantuntijoiden mukaan nälkäänäkevien määrä voi vuoden loppuun mennessä kaksikertaistua ja  se voisi tarkoittaisi jopa 265 miljoonaa ihmistä.

– Isä meidän rukouksen sanat, ” Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme” on näin ollen korona kriisin aikana pysäyttänyt miettimään, Östman sanoi.

– Isä meidän rukouksen sanat, ” Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme” on näin ollen korona kriisin aikana pysäyttänyt miettimään, Östman sanoi.

Hän muistutti, että maatalouden kausityöt on viimeiset parikymmentä vuotta hoidettu lähes pelkästään ulkomaisen työvoiman varassa. Kausityövoimaa tarvitaan maaseudulla arviolta noin 16 000 henkeä. Maaseutuyrittäjät ovat esittäneet hätähuutonsa, sillä työvoimapula uhkaa kevätkylvöjä ja pitkittyessään pahimmillaan jopa osaa elintarviketuotannosta.

– Miten tilanteeseen on tultu? Olemmeko onnistuneet luomaan sellaisen hyvinvoinnin ja niin tehokkaan vientivetoisen talouden, että tämän päivän nuorison ei tarvitse enää tehdä raskasta kesätyötä mansikkapelloilla, juurestiloilla ja puutarhoissa alle kympin tuntipalkalla. Östman kysyi.

Hänen mielestään pohjimmiltaan on kyse siitä, mikä suhteemme työhön on. Tai pikemminkin: Millaista suhtautumista työntekoon meidän pitäisi siitä opettaa nuoremmalle sukupolvelle.

Östman muistutti muutaman vuosituhannen vanha sananlaskun sanoo: Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.

– Hyvä on, jos osaisimme edelleen opettaa lapsemme tekemään nuoresta pitäen monenlaista työtä. Ahkeruus ja monipuolinen osaaminen on hyvä pääoma elämään.

Östman kertoi toivovansa, että Suomessa onnistuttaisiin saaman suurin osa tämän vuoden juures-, vihannes-, ja marjasadosta saadaan pelastettua, oli se sitten kotimaisen tai ulkomaisen työvoiman varassa.

– Ja toivottavasti maatalouden ja maataloustyön arvostus nousee pysyvästi tämän kriisin jälkeen, hän lisää.