Peter Östman muistuttaa, että Suomella on jo eurokriisin ajalta perityviä vastuita noin 7 miljardia euroa. Ylivoimaisesti suurin osa on takausvastuita. Riskit toteutuvat, jos jokin euromaa jättää vastuunsa hoitamatta.

– Nyt puhutaan valtavista vastuista, jopa tuhansista miljardeista euroista.

Eduskunnan kyselytuntia hallitsi tällä kertaa Suomen kasvavat vastuut EU:n koronakriisin hoitoa varten luoduissa rahoitusjärjestelmissä. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on useiden viikkojen ajan penännyt valtiovarainminsteri Katri Kulmunilta Suomen vastuiden kokonaismäärää.

Essayah jätti niin ikään viikko sitten eriävän mielipiteen Suuressa valiokunnassa; hänen mielestään Suomen ei kannata liittyä Covid19-takuurahastoon eikä työllisyysrahasto Sureen.

Perusteluina kristillisdemokraatit ovat pitäneet arvioita siitä, että uudet instrumentit eivät hyödytä Suomea vaan niistä saavat korkeariskistä lainaa eteläisen Euroopan maat.

Kyselytunnilla kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman painottaa, että EU-yhteistyön pitää rakentua sen varaan, että jokainen jäsenmaa hoitaa oman taloutensa.

Hän muistutti, että Suomella on jo eurokriisin ajalta perityviä vastuita noin 7 miljardia euroa. Ylivoimaisesti suurin osa on takausvastuita. Riskit toteutuvat, jos jokin euromaa jättää vastuunsa hoitamatta.

– Nyt puhutaan valtavista vastuista, jopa tuhansista miljardeista euroista, Östman totesi.

– Minkä takia nykyhallitus ei halua jatkaa tiivistä yhteistyötä Hansa-ryhmän kanssa, Östman kysyi.

Östman siteerasi Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandbergia, jonka  mukaan euroryhmän viime viikon päätös valjastaa Euroopan vakausmekanismi koronakriisin hoitoon on Suomen perustuslain kannalta ongelmallinen.

Östman muistutti, että EU-komissio ja jäsenmaista esimerkiksi Ranska ovat pitkään unelmoineet Euroopan rahoitusvakausjärjestelmän ottamista unionin lainsäädännön piiriin. Visioissa euroalueelle nimitettäisiin valtiovarainministeri, joka vastaisi muun muassa vakausjärjestelmästä. He näkisivät EVM:n talouspolitiikan välineenä, josta saisi luottoa.

Pohjoiset hansamaat, kuten Saksa ja Hollanti, esittävät, että EVM:stä ei saa tehdä jäsenmaiden tulonsiirtovälinettä.

Hansaryhmän maat haluavat, että jäsenmaat huolehtivat talouksistaan. Jos maat ajautuvat ongelmiin, EVM selvittää ongelmien syvyyden ja takaisinmaksukyvyn. Jos maksukykyä ei ole, lainahakemuksen käsittely EVM:stä loppuu.

– Minkä takia nykyhallitus ei halua jatkaa tiivistä yhteistyötä Hansa-ryhmän kanssa, Östman kysyi.

Valtiovarainminsiteri Katri Kulmuni vastasi, että juuri viime viikolla  instituutiot tekivät EU:ssa sen arvion, että kaikki jäsenmaat täyttävät EVM:n makrotaloudelliset ehdot.

– Jos joku jäsenmaa haluaa sieltä hakea nyt koronakriisiin hakea lainaa, sitä pystyy käyttämään vain kriisin terveydellisiin syihin.

– Koitatte kovasti syyttää hallitusta, että olemme vastanneet myös eurooppalaisella tasolla koronakriisiin, Kulmuni sanoi.

Hän muistutti, että vuosikymmen sitten, kun EVM:ää luotiin, annettiin 10 miljardin euron edestä sitoumuksia.

– Kuudesosa kaikista vastuista tehtiin silloin, kun kristillisdemokraatitkin olivat hallituksessa, Kulmuni vastasi.