– Jos jokainen hankkisi 10 eurolla kuukaudessa lisää kotimaista, niin syntyisi 10 000 uutta työpaikkaa, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Hän elvyttäisi ensi sijassa työllisyyttä ja kuntien taloutta.

Korona runtelee taloutta tällä hetkellä kovalla kädellä. Positiivisimmissakin ennusteissa talous sukeltaa syvään tänä vuonna ja vuoden 2019 tuotannon taso saavutetaan vasta vaalikauden lopussa 2023.

Kun talous kutistuu ja toisaalta velkavuori kasvaa, kohoaa velkaantumisaste viime vuoden reilusta 60 prosentista 80-85 prosenttiin. Nyt ollaan jo noin 70 prosentissa, mikä on reippaasti enemmän kuin EU:n kasvu-ja vakaussopimukset normaalioloissa sallivat.

Tällä hetkellä velan suhteen ollaan sallivampia, mutta Essayah pitäisi velkaantumisasteen ylärajan mieluiten 80 prosentissa. Taloushistoria kun osoittaa, että jos valtion velkaantuminen ylittää 90 prosenttia, takaisinmaksu alkaa olla vaikeaa.

Essayah pitää nyt tärkeimpänä elvytystoimena työllisyyden kohentamista. Lomautukset eivät saisi muuttua irtisanomisiksi.

Ennusteissa työllisyysaste tipahtaa 70-71 prosentin tasolle. Hallituksen tavoittelema 75 prosenttia on aivan liian optimistinen, eikä toteudu. Essayah pitää Marinin hallitusohjelmaa talouden ja työllisyyden osalta täysin vanhentuneena.

– Tukijalat, joille hallitusohjelma rakentuu, ovat pettäneet.

Elvytyspaketteja on rakennettu kiivaasti, mutta aikahorisontti on sellainen, että se ei kestä velkarahaa loputtomiin.

Essayah’n mielestä hallituksen olisi helpointa leikata tulevista menolisäyksistä, jotka eivät ole vielä realisoituneet.

Essayah kirittäisi hallitusta petraamaan työllisyysastetta ainakin kahden prosenttiyksikön verran ennusteisiin nähden.

Se edellyttää työelämän uudistuksia ja paikallista sopimisen lisäämistä. Investointeja, kuten rata- ja väylähankkeita pitäisi aikaistaa. Kunnat on pelastettava talouskurimuksesta, sillä niissä verotulot ovat romahtaneet ja sosiaalipuolen menot kasvaneet.

– Myös rakenneuudistukset kuten sotu- ja soteuudistukset on ehdottoman tärkeä saada maaliin, Essayah sanoo.

Julkisen talouden menolisäyksiä on nyt karsittava. Essayah’n mielestä hallituksen olisi helpointa leikata tulevista menolisäyksistä, jotka eivät ole vielä realisoituneet.

Työn ja yrittämisen verotusta ei ole sen sijaan varaa kiristää.

Essayah’n mielestä nyt pitäisi kannustaa niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin hankintojen suuntaamista kotimaiseen kulutukseen muutoinkin kuin elintarvikkeiden osalta. Sen kansantaloudelliset vaikutukset olisivat merkittäviä.

– Mikäli jokainen hankkisi 10 eurolla kuukaudessa enemmän kotimaisia tuotteita, syntyisi 10 000 uutta työpaikkaa.

Kotimaisuuskampanja on toiminut aiemminkin: 1990-luvun lamasta toipumisessa suomalaiset tuotanto- ja palveluyritykset sekä vähittäisliikkeet yhdistivät voimansa Suomi nousuun-kampanjaan. Sillä pystyttiin säilyttämään ja luomaan tuhansia työpaikkoja suomalaisissa yrityksissä.

– Jokaisen kulutuspäätöksen yhteydessä voimme hankkimalla kotimaista auttaa suomalaisten työpaikkojen säilymisessä sen sijaan että ostamme ulkomaisista nettikaupoista. Pitkien tuotanto- ja kuljetusketjujen poisjäännistä myös ilmasto kiittää, Essayah sanoo.

Syksyn budjettiriihi saattaa tuoda tullessaan ensimmäiset leikkauslistat ja veronkiristykset. Essayah kehottaa hallitusta välttämään 1990-luvun laman virheitä

– Nyt ei saa sorrutua leikkaamaan perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

Kristillisdemokraattien omat veronkiristyskohteet voisivat löytyä kiinteistöverotuksesta, jonka pieni korotus toisi apua kuntatalouteen.Ttupakka- ja akoholiverot voisivat olla tuottoisampia nyt, kun matkustajatuonti on mahdotonta.

Kristillisdemokraatit ovat esittäneet myös terveysperusteisia veroja, kuten sokeriveron käyttöönottoa.

– Mikäli yleistä arvonlisäverokantaa nostettaisiin prosentilla, ruuan ja terveellisten elintarvikkeiden alvia voisi puolestaan alentaa, Essayah sanoo.

Vihreä ote näkyy kristillisdemokraattien linjauksissa. Essayah puhuu päästöttömien ajoneuvojen verotuksen poistamisesta ja kaasuautoilun puolesta. Teollisuutta ja pk-yrityksiä auttaisi sähköveron poistaminen. Se kohentaisi myös kilpailukykyä.

– Biotalouden ja kiertotalouden edistäminen on aivan keskeistä.

Essayah on halunnut pitää Suomen erossa EU-tasoisista elvytysrahastoista.

Viimeisin, Ranskan ja Saksan esittämä 500 miljardin elvytysrahasto olisi hänen mukaansa jo periaatteellisesti iso muutos; koko rakennelma lepää jäsenmaiden budjettien varassa.

– Suomen ei pidä lähteä takaamaan yhteistä velkaa. Jos nyt ollaan tyytyväisiä ettei tullut koronabondeja, niin elvytysrahasto olisi samankaltainen instrumentti. Eikä sellaisen käyttöönoton jälkeen pystytä varmistamaan, että jäsenmaissa tehdään vastuullista talouspolitiikkaa. Rahasto on pistettävä jäihin.

Hän toki ymmärtää Saksan aloitteellisuutta asiassa: Esimerkiksi Italian talouden tukeminen palvelee Saksan taloutta enemmän kuin Suomen. Ranskaa sen sijaan painaa huoli pankeista.

Nyt keskeistä on, että yhteiskuntaa saadaan taloudellisesti avattua. Se pitää tehdä terveys edellä.

– Jos ihmiset pelkää, talouskaan ei lähde liikenteeseen, Essayah muistuttaa.

Myös alueellista etenemistä pitäisi harkita.

– Eri puolilla Suomea on erilainen tilanne. Koulujen avaaminen osoitti, että alueellista harkintaa olisi pitänyt käyttää. Kaikki kouluissa syntyneet tartuntaketjut ovat nyt olleet pääkaupunkiseudulla.