Maaseudun hyvinvointi omavaraisuuden takaajana
8.6.2020 klo 12:05 Mielipiteet & Blogit Lukijalta
Maaseudun merkitys on kasvanut koronaviruksen muutettua ajattelutapaamme. Omavaraisuuden lisääminen elintarviketuotannossa on elintärkeä kysymys. Ruokahuollon turvaaminen nousee keskiöön erityisesti kriisitilanteissa. Kotimainen ruoka on puhdasta ja kestävästi tuotettua, ja sen saatavuus on turvattava kaikissa olosuhteissa.
Elintarviketuotannon turvaamiseen tarvitaan myös nuoria perheitä jatkamaan vanhempien työtä. Jotta jatkuvuus onnistuu, tulee lainsäädännöllä varmistaa, että sukupolvenvaihdoksen olla jatkajalle taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi julkisen vallan pitää turvata maaseudulle riittävät peruspalvelut, kuten turvalliset kulkuyhteydet ja toimivat nettiyhteydet etätyöskentelyyn sekä varhaiskasvatus- ja koulupalvelut inhimillisellä etäisyydellä. Ikäihmiset ovat yhteiskuntamme voimavara ja heidän hyvinvointinsa tulee turvata.
Asiointi- ja tukipalveluita maaseudulle on kunnissa kehitettävä.
Omavarainen elintarviketuotanto tarvitsee ammattitaitoista työvoimaa maatalouteen ja ammattipuutarhoille. Luonnonvara-alan koulutusta tuleekin lisätä vastaamaan tarvetta. Emme voi jättäytyä ainoastaan ulkomaisten kausityöntekijöiden varaan.
Väestön pakkautuminen kaupunkeihin ei ole kaikista näkökulmista katsottuna positiivista, kuten koronatilanne on osoittanut. Maaseudulla asumista on tarpeen tukea myös valtion taholta. Tukia tulee myöntää myös maaseudulle eikä vain kasvukeskuksiin, koska osalla on asunnot maaseudulla ja monella myös elinkeino.
Väljästi asuminen on monien tavoittelema asumis- ja elämänmuoto.
Suomessa maaseudulla on jakamaton itseisarvo, jonka tulevaisuus on turvattava. Ilman maaseutua ja sen ruoantuotantoa eivät kaupungitkaan selviäisi.
Hämeen Kristillisdemokraattien hallitus
Hannele Saari, puheenjohtaja