Kansanedustaja Antero Laukkanen vastasi kevätkauden viimeisessä KD-Livessä kyselytunnin kysymyksiin. – Leipäjonot tulivat 1990-luvun lamassa jäädäkseen. Mikään yhteiskunta ei voi sitä itselleen selittää, Laukkanen pohti.

Kansanedustaja Antero Laukkasen KD-Live lähti liikkeelle kysymyksestä tyttöjen silpomisen kieltävästä erillislaista.

– KD on ehdottomasti sen asian kannalla, että tämä kansalaisaloitteesta noussut asia nopeasti käsitellään. Olemme vahvasti ajaneet tämän asian kiireellistä käsittelyä.

Laukkanen vastasi myös kehitysyhteistyökysymykseen.

– KD:n kehitysyhteistyöpolitiikka on ollut samankaltainen jo vuosikymmeniä: tuemme kansalaisjärjestö-kehitysyhteistyötä, joka on äärimmäisen arvokasta avunsaantialueilla.

– Viime kaudella menetimme paljon hyviä ihmisiä ja projekteja, koska kehitysyhteistyövaroja leikattiin 40 prosenttia.

Laukkanen haluaa, että jokainen Suomesta annettu euro myös valvotaan, jotta tiedetään, että se menee oikeaan kohteeseen.

Sateenkaariverkosto herätti kysymyksen.

– Kysyin hallitukselta, mikä oikein on tämä valtioneuvostoon perustettu sateenkaariverkosto.

Hän sai oikeusministeriltä vastauksen keskiviikkona 10. kesäkuuta.

– Oikeusministeri vertaa sateenkaariverkostoa neuvottelukuntiin.

– Mutta eihän tämä ole sama asia, eikä tästä ole ilmoitettu eduskuntaryhmille, eikä tätä voi verrata neuvottelukuntiin, Laukkanen toteaa.

– Tässä on kysymyksessä lobbausryhmä, jonka valtioneuvosto sallii. Minusta se on täysin väärin. Tällä perusteella joka ainoa lobbausporukka saisi olla valtioneuvostossa –  mikäli kerran tällainen sateenkaariverkosto saa olla.

Laukkanen otti KD-livessä kantaa myös hallituksen suunnitteleman valtavan suuren velan ottamiseen.

– Se lankeaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Lainaan tässä kollegani Peter Östmanin sanoja. Velkaantuminen loukkaa syntymättömien lapsien oikeuksia, kuten Östman sanoi eduskunnan kuppilassa, Laukkanen kertoo.

Hän oli rahankeräyslain uudistamisprosessissa neljän vuoden ajan mukana.

– Se oli iso ponnistus ja pitkä tie. Uuden rahankeräyslain piti olla nykyaikainen ja vastata haasteisiin, mutta kaikkea yksinkertaistusta ei sittenkään tapahtunut. Esimerkiksi viitenumerot on nyt katsottu poliisihallituksen puolelta asiaksi, joiden julkistaminen vaatii rahankeräysluvan.

Uuden rahankeräyslain piti olla nykyaikainen ja vastata haasteisiin, mutta kaikkea yksinkertaistusta ei sittenkään tapahtunut.

– Tietenkin isoin asia oli, että yhdistyspohjaiset seurakunnat saavat tilaisuuksissaan kerätä kolehdin ilman rahankeräyslupaa.

Laukkaselta kysyttiin myös, mitä Kristillisdemokraatit tekee vähävaraisimpien hyväksi.

– Olemme ajaneet kaikkien tukien yksinkertaistamista, ettei tarvitsisi juosta kymmenelle eri luukulle, vaan että hakeminen olisi helppoa, Laukkanen vastaa.

Juuri tulleen tiedon mukaan myös auttamistyötä tekevät järjestöt saavat lisärahoitusta. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän aloitteesta tälle vuodelle tuli 1,2 miljoonaa.

– Esitin ministeri Kiurulle, että tuen tarve olisi kaksi miljoonaa euroa.

– Saimme lisätalousarvioesityksen, että auttamisjärjestöille tulisi kaksi miljoonaa euroa ensi vuodelle.  Mutta ilman ponnistusta meidän puoleltamme tämäkään tuki ei ehkä olisi tullut, Laukkanen muistuttaa.

– Oppositiostakin voimme vaikuttaa. Tässä kohtaa melkein kyyneltä pukkaa silmään, Laukkanen toteaa.

– Myös diakoniatyöhön tulee lisää rahaa.

Itsekin vuosikymmeniä auttamistyössä mukana ollut Laukkanen on sitä mieltä, että leipäjonot tulivat 1990-luvun lamassa jäädäkseen. Laukkanen on espoolaisen Hyvä arki ry:n hallituksen puheenjohtaja.

– Järjestöjä on 400, mutta pieniä auttamisyhdistyksiä ja ryhmiä on sen lisäksi useita satoja, yhteensä ehkä tuhat, Laukkanen toteaa.

– Ehkä vain perusturvan selkeä korotus voisi viedä tarpeen leipäjonoille. Tällä hetkellä EU-ruokakasseja ja ruokaa haetaan enemmän kuin koskaan. Ruokajonoissa on pienituloisia lapsiperheitä, yksinhuoltajia, kahden työn tekijöitä, joiden tulot eivät riitä ruokaan. On eläkeläisiä, on syrjäytyneitä. Mikään yhteiskunta ei voi itselleen selittää tätä, Laukkanen toteaa.

Koronan vuoksi eduskunnassa jouduttiin perumaan maaliskuussa järjestettäväksi aiottu köyhyyspäivä. Eduskunnan köyhyysryhmä järjestää tapahtuman ensi maaliskuussa 2021. Laukkanen on köyhyysryhmän puheenjohtaja.

– Odotan päivää innolla.

Keskusteluun nousi myös monia hämmästyttävä hanke henkilötunnuksen muuttamisesta sukupuolineutraaliksi.

– Sen on arvioitu maksavan jopa 800 miljoonasta miljardiin. Eli järjettömän kallis hanke, Laukkanen kritisoi.

Laukkaselta udeltiin, miten nuoria voitaisiin houkutella puolueeseen.

– Pitäisi valita isoja teemoja, jotka nuoria kiinnostavat. Nuoret sitoutuvat vain sellaisiin asioihin, joilla on heille merkitystä. Mutta jokaisen sukupolven on houkuteltava oma sukupolvensa, Laukkanen pohtii vastauksessaan.

KD-Livet jatkuvat elokuussa

Antero Laukkasen KD-kyselytunti oli kevätkauden viimeinen. Kristillisdemokraattien Facebook-sivulla KD-Livejä tuottava puoluesihteeri Asmo Maanselkä kertoo, että kyselytunnit jatkuvat jälleen elokuussa.