– EU-tason koronatoimenpiteiden osalta tulisi pitäytyä EU-budjetin uudelleen suuntaamisessa, valtiontukisääntöjen löyhentämisessä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tilapäisissä joustoissa. Myös EKP:n rahapolitiikan löysentäminen auttaa akuutissa tilanteessa, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Kristillisdemokraatit on puheenjohtajansa Sari Essayah’n johdolla jättänyt eriävän mielipiteen EU:n elpymisrahastosta eduskunnan Suuressa valiokunnassa.

Essayah’n mukaan kristillisdemokraatit eivät voi hyväksyä yhteisvastuullista velkaa ja suoraa avustusten jakamista lahjarahana jäsenmaille.

– Elpymisrahaston pääasiallinen tavoite on mahdollistaa finanssipoliittinen elvytys maissa, jotka eivät siihen oman taloudellisen tilanteensa takia hyvin itse pysty

750 miljardin suuruisesta elpymisrahastosta annettaisiin suoria avustuksia ja takauksia yhteensä 500 miljardin euron arvosta.

– Pidän hälyttävänä, ettei elpymisrahastoon liittyisi julkisen talouden tasapainoa tai talouden kasvupohjaa parantavia rakenneuudistuksia koskevia ehtoja.

– Elpymisrahaston pääasiallinen tavoite on mahdollistaa finanssipoliittinen elvytys maissa, jotka eivät siihen oman taloudellisen tilanteensa takia hyvin itse pysty, Essayah kertoo.

Elpymisrahasto merkitsisi hänen mukaansa suurta harppausta kohti EU-tason finanssipolitiikkaa, joka on tähän saakka ollut jäsenmaiden käsissä.

– Sanotaan, että elpymisrahastossa ehdollisuus toteutuisi eurooppalaisen ohjausjakson kautta. On kuitenkin syytä tunnustaa, ettei ohjausjakson suosituksia ole tähänkään mennessä noudatettu toivotulla tavalla. Komission keinot ovat viime kädessä vähissä, jos jäsenvaltio ei itse näe tarpeelliseksi toimeenpanna ehdotettuja uudistuksia.

Essayah’än mukaan useampi seikka puhuu sen puolesta, että nyt syntyvästä finanssipoliittisesta kapasiteetista muodostuu pysyvä ja laajentuva järjestely.

Suomi maksaisi rahastoon enemmän kuin saisi takaisin. Suomen ensisijainen laskennallinen vastuu ja osuus elpymisrahastosta noin 13 miljardia euroa lisättynä koroilla ja kuluilla.

Valtioneuvoston selvityksessä todetaan, että jos yksi tai useampi muu jäsenvaltio jättäisi hoitamatta omien varojen maksuihin liittyvät velvoitteensa, Suomen vastuu voisi nousta BKTL-osuutta suuremmaksikin.

Suomen julkisen talouden ja valtion talouden takausten suhde kokonaistuotantoon oli Eurostatin tilastojen mukaan EU-maiden korkein jo vuonna 2018.

– Kokonaisarvion puuttuminen kasvavista taloudellista vastuista, sekä kansallista että EU-jäsenyyteen kytkeytyvistä, vaikuttaa siihen, voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyitä edes pitää perustuslain mukaisina vaarantamatta valtion taloutta, Essayah muistuttaa.

Perustuslakivaliokunta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että valtiontakausten antaminen EU-asetuksen toteuttamiseen ei ole asia, josta voidaan oikeudellisesti sitovasti unionin oikeudessa määrätä.

Essayah’n mielestä nyt on ensisijaisen tärkeää, että unionin monivuotinen rahoituskehys ja kriisitoimenpiteet pidetään ja käsitellään erillään.

Monivuotisen rahoituskehyksen osalta hän edellyttää, että hallitus varmistaa meneillään olevissa neuvotteluissa suomalaisen maanviljelyn ja maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset ja kannattavuuden turvaamisen.

– Neuvotteluissa on huolehdittava siitä, ettei budjetin kokonaistaso kasva, vaan on tavoiteltava 1 prosentin BKTL-tasoa, ja pidettävä kiinni siitä, ettei Suomen maksuosuus kasva. Suomen ei tule myöskään hyväksyä maataloussaantojen leikkausta.