Kuntaliitto selvitti suurten kaupunkien terveydenhuollon sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2019. Selvityksen mukaan terveydenhuollon kustannukset ovat suurissa kaupungeissa kasvaneet, kun taas keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat pienoisessa laskussa.

Väestön ikääntyminen ja sen myötä palvelun ja hoidon tarpeiden kasvu ovat lisänneet kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia. Samalla myös erikoissairaanhoidon kasvaneet kustannukset vaikuttavat erityisesti suurten kaupunkien talouteen merkittävällä tavalla.

Kuntaliiton tiedotteen mukaan suurten kaupunkien terveydenhuollon kaikki ikävakioimattomat kokonaiskustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 5,5 miljardia euroa, kun vuonna 2018 kustannukset yhteensä olivat noin 4,9 miljardia euroa. Selvityksessä esitetyllä jaottelulla perusterveydenhuollon kustannukset olivat noin 2,6 miljardia euroa ja erikoissairaanhoidon kustannukset noin 2,9 miljardia euroa. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin sisältyvät myös yhteispäivystyksen kulut, missä käynnit ovat lisääntyneet.

Lähes kaikissa suurissa kaupungeissa kustannukset kasvoivat merkittävästi.

Lähes kaikissa suurissa kaupungeissa kustannukset kasvoivat merkittävästi. Kustannukset kasvoivat Oulussa 3,7 prosenttia ja Vantaalla 2,7 prosenttia. Suurinta kustannusten kasvu oli kuitenkin Turussa, jossa kasvua oli 5,8 prosenttia. Suurista kaupungeista kustannukset laskivat vain Jyväskylässä, jossa laskua oli 1,9 prosenttia.

Keskisuurissa kunnissa panostettu omaan palvelutuotantoon

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kaikki ikävakioimattomat kokonaiskustannukset olivat viime vuonna yhteensä noin 2 078 miljoonaa euroa.  Suurinta terveydenhuollon kustannusten kasvu keskisuurten kuntien osalta oli Kirkkonummella (+ 4,2 %), Salossa (+ 3,7 %) ja Keravalla (+ 2,5 %).

– Keskisuurten kuntien terveydenhuollon kustannusten yleistä tasaantumista ja laskua selittävät panostukset omaan palvelutuotantoon, avoterveydenhuollon palvelujen priorisointi sekä hoitoketjujen sujuvoittaminen. Samalla myös omaishoidon tuen kustannusten kasvu osoittaa painopisteen siirtyneen kalliista ja raskashoitoisemmista palveluista kohti kotona annettavia ja välimuotoisia palveluita, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Maria Pernu.

Loviisassa ja Kauniaisissa kustannukset laskivat selvästi, noin 1,5–2 prosenttia. Korkeimmat kustannukset olivat Kainuussa, vaikkakin laskua edellisestä vuodesta oli 0,8 prosenttia. Kainuun osalta kustannuksissa on huomioitava väestön ikärakenne ja sairastavuus: yleisesti vanhuspalveluiden palveluntarve on lisääntynyt ja asiakasmäärä on kasvanut.

Korkeimmat kustannukset olivat Kainuussa.

Ensimmäistä vuotta kustannusvertailuissa mukana olevan Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen kertoo, että vuosi 2019 oli kuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi. Se oli vielä pitkälti yhteisen organisoitumisen ja yhteisten toimintamallien rakentamista.

Keski-Uudenmaan kuntien sote-menojen kantokyky on heikentynyt voimakkaasti ja Keusotessa haetaan haasteisiin ratkaisuja muiden muassa 40 miljoonan euron tuottavuusohjelmalla sekä palveluverkon uudelleen muotoilulla.

Tietoa Kuntaliiton toteuttamasta kustannusvertailuista

Suomen Kuntaliiton toteuttamat kustannusvertailut koostuvat kahdesta erillisestä aineistosta, joissa on vertailtu suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuoltoa sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa vuonna 2019.

Suurten kaupunkien kustannusvertailuun osallistuivat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Kaupunkien vertailuun sisältyy terveydenhuollon lisäksi tietoja sosiaalihuollon sektorilta eli vanhusten kotipalvelusta ja ympärivuorokautisesta hoidosta.

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailuun osallistuivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kauniainen, Kerava, Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä, Kirkkonummi, Lohja, Loviisa, Porvoo, Rovaniemi, Salo ja Sipoo.