– Perheiden eriarvoisuus on korostunut koronakriisin aikana, Sari Tanus muistuttaa
25.6.2020 klo 19:43 Eduskunta Samuli Rissanen
Sari Tanus muistutti eduskunnan torstaisella kyselytunnilla, että lapsiperheköyhyys oli iso ongelma jo ennen koronaa, saati koronan tuomien taloudellisten vaikeuksien jälkeen.
Kevät on ollut raskas monille perheille, erityisesti niille perheille, joissa on ollut haasteita jo ennen poikkeusoloja.
– Perheiden eriarvoisuus on korostunut, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus sanoo.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus muistutti eduskunnan torstaisella kyselytunnilla, että lapsiperheköyhyys oli iso ongelma jo ennen koronaa, saati koronan tuomien taloudellisten vaikeuksien jälkeen.
Lisäksi monet palvelut, kuten kuntoutus- ja mielenterveyspalvelut, ovat voineet olla tauolla koronan aikana. Kuitenkaan ongelmat ja näiden palveluiden tarve eivät ole mihinkään kadonneet, päinvastoin, ja tuen ja avun tarvetta on jäänyt poikkeusoloissa myös piiloon. Palvelujärjestelmiin, erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, on panostettava.
Mitkä ovat ne täsmäkeinot, joilla hallitus nyt auttaa näitä perheitä ja varmistaa, etteivät nämä perheet jää avun ulkopuolelle?
– Kysyisinkin nyt asianomaiselta ministeriltä: mitkä ovat ne täsmäkeinot, joilla hallitus nyt auttaa näitä perheitä ja varmistaa, etteivät nämä perheet jää avun ulkopuolelle?
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru mukaan koronakriisissä, erityisesti sen jälkihoidossa, on katsottava sekä jo toteutunutta mutta erityisesti koronakriisin jälkeistä, siitä seurannutta tilannetta.
– Eilen julkaisimme lasten ja nuorten asioista kertovan selvityksen, joka on tehty lapsistrategian valmisteluvaiheen työnä, ja siinä selviää, että koronakriisillä on ollut vaikutuksia perheiden arkeen nimenomaan lasten ja nuorten näkökulmasta mutta myöskin koko perheen hyvinvoinnin näkökulmasta.
– Sen takia olemme jo aikaisemmin neljännen lisätalousarvion yhteydessä päätyneet hallituksena siihen lopputulokseen, että lasten ja nuorten ja perheiden arkea on tuettava vahvasti. Noin 320 miljoonaa ohjataan tähän kokonaisuuteen, josta pääosin sekä opetusministeriön että sosiaali- ja terveysministeriön tuella tehdään näitä toimia.
Tanus muistutti niin ikään, että koulut avattiin vielä ennen lomia muun muassa siitä syystä, että kaikki lapset ja nuoret tavoitetaan pitkän tauon jälkeen.
Kaikkia ei kuitenkaan valitettavasti tavoitettu.
Hänen mukaansa on syytä varautua siihen, että lastensuojelun palveluiden tarve lisääntyy.
– On varauduttava siihen, että ehkä jo syksyllä tulee piikki lastensuojeluilmoitusten osalta.Miten varmistetaan, että lastensuojelu ei ruuhkaudu nyt, kun apua erityisesti tarvitaan? Entä kouluissa, oppilaitoksissa, mitkä ovat oppilashuollon keinot vastata lisääntyneeseen oppilashuollon tarpeeseen, Tanus kysyi.
Opetusministeri Li Anderssonin mukaan on oppilaita, joita ei ole tavoitettu, ja tiedetään, että on perheitä, joissa ongelmat ovat kasautuneet ja kasvaneet kevään mittaan.
– Yksi keskeinen konkreettinen tapa, miten hallitus nyt haluaa tukea kuntia, opetuksen järjestäjiä tässä, on juurikin tämä lasten ja nuorten tukipaketti, jolla ohjataan ihan konkreettisesti resursseja oppilaanohjaukseen, oppilaiden tukeen ja lisäopetukseen.
– Keskeisin keino on se, että ne ammattilaiset ovat paikalla, että heillä on aikaa myöskin kohdata niitä nuoria ja antaa sitä tukea sitten syksyllä.