Kansanedustaja ja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ei pysty mitenkään nielemään EU:n elpymisrahasto-suunnitelmaa. – Hallitus on sitomassa Suomen yhteiseen EU-velkaan vuosikymmeniksi eteenpäin, Essayah kritisoi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah pitää hälyttävänä hallituksen myötäsukaista suhtautumista elpymisrahastoon ja epäilee hallituksen kykyä huolehtia kansallisesta edustamme.

– Hallitus on viemässä Suomea yhä syvemmällä eurooppalaiseen velkojen yhteisvastuuseen – ilman kansalaiskeskustelua, Essayah muistuttaa.

KD jätti valiokunnassa asiaan eriävän mielipiteen.

Tulevassa EU-huippukokouksessa sorvataan päätöstä tulevan EU-budjetin suuruusluokan lisäksi merkittävistä periaatteellisista kysymyksistä, kuten yhteisestä velanotosta ja omien varojen kautta tulevista rahoitusvastuista kuten erilaisista EU-tason veroista.

Essayah muistuttaa miten tärkeää Kristillisdemokraateille on, että Euroopan talous kykenee elpymään ja sisämarkkinat toimivat.

– Suomen kaltaiselle viennistä riippuvaiselle maalle se on sanomattakin tärkeää.

Essayah on elpymisrahasto-suunnitelman alusta lähtien torjunut voimakkaasti suuntauksen, jossa Euroopan unionista tulisi jotain aivan muuta kuin se on ollut Suomen liittyessä siihen 25 vuotta sitten.

Essayah’n mielestä EU-tason koronatoimenpiteiden osalta tulisi pitäytyä EU-budjetin uudelleen suuntaamisessa, valtiontukisääntöjen löyhentämisessä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tilapäisissä joustoissa.

– Korona- ja talouskriisin varjolla on kuitenkin vastuutonta lähteä mukaan ja edistää sellaisia esityksiä, jotka muuttavat unionin perusluonnetta siitä, mihin olemme aikoinaan EU-jäsenyydessä sitoutuneet.

– Toistuvat ’luovat ratkaisut’ perussopimusten rajamailla uhkaavat eurooppalaista yhteistyötä ja nakertavat unionin uskottavuutta, Essayah huomauttaa.

Hänen mielestään EU-tason koronatoimenpiteiden osalta tulisi pitäytyä EU-budjetin uudelleen suuntaamisessa, valtiontukisääntöjen löyhentämisessä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tilapäisissä joustoissa.

– Myös EKP:n rahapolitiikan löysentäminen auttaa akuutissa tilanteessa, sanoo Essayah.

– Hallituksella pitäisi olla rohkeutta vaatia EU-budjetin ja kriisitoimien pitämistä erillään, ja jälkimmäisen rajaamista siihen halukkaille – niin maksajille kuin saajille. Ja toivoa sopii, ettei hallitus jatkossa sivuuta perustuslakivaliokunnan selväsanaista kantaa, jatkaa Essayah.

Perustuslakivaliokunta on näet aiemmin linjannut, että elpymisrahastoon pitää tehdä keskeisiä muutoksia ja että ”valtioneuvoston ei tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin nyt ehdotettua lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä”.

PeV vahvisti tällä viikolla, että vanha elpymisrahastoa koskeva lausunto on voimassa kaikilta osin. Hallituksen mukaan Suomella ei taas ole ollut ”tiukkoja kynnyskysymyksiä”.

– Hallituksen neuvottelustrategia- ja taktiikkakin näyttää ontuvan pahemman kerran, ja Suomi näyttää jääneen neuvotteluissa yksin. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kompromissiehdotuksessa nuuka nelikko on saamassa miljoonien jäsenmaksualennukset ja Suomi pääsee ’avoimen rakentavalla’ asennoitumisella maksajaksi, Essayah kritisoi.

Esitys on tosiasiassa muuttamassa unionin luonteen pysyvästi ja vaikutukset budjettisuvereniteettiimme voivat olla kohtalokkaat. – Sari Essayah

Hän huomauttaa, että EU:n perussopimusten keskeinen periaate on ollut – ja pitää edelleen olla – että jokainen jäsenvaltio huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan.

– Eduskunnan budjettisuvereniteetin kannalta puolestaan on olennaista, että vastuumme ovat tarkkarajaisia ja ennakoitavia.

– Hallituksen puheissa elpymisrahaston perustamista oikeutetaan vetoamalla sen kertaluonteisuuteen, mutta kuten eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg toteaa, se ’ei ole kertaluonteinen eikä väliaikainen. Se luo 40 vuotta voimassa olevan rakenteen, jota on helppo soveltaa uudelleen, kun toiminnan rahoittamisesta velaksi on jo aikaisemmin sovittu’.

– Tästä on muuten varoittanut myös muun muassa työelämäprofessori Vesa Vihriälä. Esitys on tosiasiassa muuttamassa unionin luonteen pysyvästi ja vaikutukset budjettisuvereniteettiimme voivat olla kohtalokkaat, toteaa Essayah.