Tämä tilanne jäi häiritsevänä kuvana mieleen: hymyilevä hallitusviisikko ja vakavailmeinen valtiovarainministeri. Aiheena budjettiriihen tulos, yhteentoista miljardiin paisunut alijäämä ja jättivelka, jonka hallitus ottaisi koronakriisistä selviämiseen.

Mitä hymyilyttävää on tällaisen velkavankeuden edessä? Aivan kuin oltaisiin helpottuneita siitä, ettei hallitus itse mennyt konkurssiin vaan sai neuvoteltua hienon sopimuksen. Velka paketoitiin hymyn kera kansalle näytettäväksi. Ongelmat hoidetaan lainarahalla – maksun aika on vasta sitten joskus.

Mikä hymyilyttää hallitusta tällaisen velkavankeuden edessä? Eikö olisi ollut pikemminkin anteeksipyyntöjen paikka?

Eikö olisi ollut pikemminkin anteeksipyyntöjen paikka? Ilman velkaa emme selviä. Anteeksi suomalaiset, mutta nyt otettava velka on välttämätön, anteeksi suomalaiset, että sen otamme, ja anteeksi nuoret ja tulevat sukupolvet, että se jää teidän maksettavaksenne.

Suomalaisen sananlaskun mukaan Sehän se velat maksaa, joka viimeiseksi maailmaan jääpi.

Kristillisdemokraattien nuorisojärjestön KD Nuorten puheenjohtaja Annika Lyytikäinen toteaa, että hallitus kustantaa koronan vaatimat taloudelliset panostukset tulevien sukupolvien kukkarosta, muttei ole lainkaan valmis rakenteellisiin uudistuksiin. Lyytikäinen sanoittaa mainiosti sen, mikä hallitukselta puuttuu: intohimo saada kaikki työvoima töihin.

Tämänkin nuoret maksavat vielä kalliisti. Epävarmuutena, pätkätöinä, tukien varassa, vähäisin työkokemuksin ja kertymättömin eläkkein.

Kristillisdemokraateille budjettiriihen tulos oli niin suuri pettymys, että eduskuntaryhmä on mukana opposition yhteisessä välikysymyksessä. KD:n kansanedustajat tyrmistyivät oikeutetusti siitä, ettei hallitus lähtenyt purkamaan ohjelmaansa tai jäädyttämään valtavan kalliita hankkeitaan, kuten oppivelvollisuusiän pidentämistä. Eduskuntaryhmän puheenjohtajalla Päivi Räsäsellä oli välikysymys-tiedotustilaisuudessa näppärä nimitys hallituksen johtohenkilöille: velkaviisikko.

Kristillisdemokraateilla olisi oivia lääkkeitä. Sosiaaliturva pitäisi mitä pikimmin uudistaa, kannustinloukkuja purkaa sekä paikallista sopimista edistää, jotta hyötyisivät niin työnhakijat, työntekijät kuin myös pienet ja keskisuuret yritykset.