Piia Aitto-oja palasi synnyinkotinsa lähelle Janakkalan Turenkiin Hämeenlinnan vuosien jälkeen, ja päättää nyt kotikuntansa asioista. – On kiinnostavaa olla kuntapäättäjänä, sanoo ruuhkavuosia elävä viiden lapsen äiti ja luokanopettaja.

Ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettu Piia Aitto-oja elää todellisia ruuhkavuosia. Hän työskentelee Turengin koulussa tokaluokkalaisten opena ja perheen 2008 rakentamassa omakotitalossa pyöritetään pyykkivuoria ja neljän teinin arkea. Esikoinen on jo lentänyt pesästä. Koti on maaseudun rauhassa, mutta elämä on vilkasta ja vauhdikasta.

– Ikkunoista näkyy synnyinkotini. Asuimme toistakymmentä vuotta Hämeenlinnassa, mutta sydän sykki palaamaan takaisin Janakkalaan.

– Olen kiitollinen siitä, että omat lapseni ovat saaneet kasvaa samassa turvallisessa ympäristössä kuin minäkin, Piia Aitto-oja sanoo.

Hän on viisihenkisen yrittäjäperheen esikoinen.

– Näin lapsuudessani yrittäjän elämän hyvät ja huonotkin puolet.

Aitto-ojaa houkuteltiin vaaleihin jo 2008.

– Silloinen paikallisosaston puheenjohtaja ja kunnanvaltuutettuna toiminut Mirja Pöhö pyysi minua lähtemään ehdokkaaksi. Mutta olimme juuri rakentaneet talon ja kuopuksemme oli vielä vauva. Elämäntilanteen vuoksi kieltäydyin, vaikka olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Olen kiitollinen siitä, että omat lapseni ovat saaneet kasvaa samassa turvallisessa ympäristössä kuin minäkin. – viiden lapsen äiti ja Janakkalan kunnanvaltuutettu Piia Aitto-oja

Vaalien alla 2017 Mirja Pöhö soitti Aitto-ojalle uudelleen.

– Silloin olin valmis lähtemään mukaan. Yllätyksekseni sain ensikertalaisena melko runsaan äänisaaliin ja pääsin valtuustoon.

Hän toimii myös teknisessä lautakunnassa.

Koronakriisi katkaisi keväällä arjen hektisen pyörityksen. Se oli helpotus monelta osin. Toisaalta se pakotti siirtymään etäopetukseen, mikä tuntui ekaluokkalaisten opettajasta haasteelliselta.

– Lopulta kaikki meni kuitenkin hyvin.

– Kunnan talouteen korona iskee hiukan jälkijunassa ja oikeastaan ei tälläkään hetkellä ihan tiedetä, mihin tämä lopulta johtaa.

– Kunnan ensi vuoden talousarviota valmistellaan kovaa vauhtia, mutta sekin perustuu monilta osin aiempiin suunnitelmiin ja olettamukseen, että kaikki menee hyvin. Kriisi on opettanut, että kukaan ei oikeastaan voi ennustaa, mitä ensi vuonna tapahtuu.

Aitto-ojan mukaan koronakriisi on toisaalta tuonut kunnan päättäjien keskuuteen paljon hyvää arvokeskustelua esimerkiksi heikompiosaisista huolehtimisesta.

– Lisäksi päättäjät ovat keskittyneet olennaiseen ja kaikenlainen ’lillukan varsiin’ takertuminen on jäänyt vähemmälle.

Aitto-oja on huomannut, että julkisessa keskustelussa ollaan jokseenkin samaa mieltä siitä, että koko Suomi pyritään pitämään asuttuna.

– Tämä on mielenkiintoista ja ristiriitaista, sillä tehdyt päätökset ovat päinvastaisia. Esimerkiksi energiaveropolitiikalla rangaistaan juurikin haja-asutusalueilla asuvia. On myös surullista, kuinka maataloustuottajat ajetaan ahtaalle ekologisempien tuotantotapojen vaatimuksilla.

– Tämä kaikki on hyvin lyhytnäköistä ja tuhoaa suomalaista puhdasta maaseutua ja maataloutta.

Kiinnostavaa on ollut seurata, kuinka koronakriisi nostaa väljemmän asumisen arvoa ja muuttoliikkeen suunta näyttäisikin hiljalleen kääntyvän kasvukeskuksista maakuntiin.

– Kasvukeskus-maakunta -vastakkainasettelu on tarkoitushakuista ja polarisoivaa. Ennemmin tulisi hakea molemmista hyviä puolia ja saada kasvukeskukset tukemaan maakuntia ja toisinpäin.

– Esimerkiksi tonttituotannossa ja liikenneyhteyksiä kehittämällä voidaan saada aikaan synergiaa, jossa ihmiset voivat asua maakunnissa ja käydä työssä kaupunkikeskuksissa. Nykyisin digipalvelut ja etätyömahdollisuudet lisäävät asumismahdollisuuksia maaseudulla entisestään.

Valtakunnan politiikassa Aitto-oja toivoo Kristillisdemokraattien jatkavan vahvaa oppositiopolitiikkaa.

– Valtion velkaantuminen ei saa jatkua koronakriisin varjolla. Ideologiset uudistukset, kuten henkilötunnusten uusiminen, on jäädytettävä.

Hän pitää oppivelvollisuuden pidentämistä erittäin ongelmallisena ja kalliina.

– Se uudistus ei todellisuudessa lisää toisen asteen tutkinnon suorittaneiden määrää. Jos tavoitteena oikeasti on saada kaikki nuoret suorittamaan toisen asteen tutkinto, oppimisen tukemiseen on panostettava koulupolun alkupäässä, Aitto-oja huomauttaa.

Hän tietää, että kuntapolitiikassa Kristillisdemokraatteja pidetään rehellisinä ja luotettavina poliitikkoina, jotka ensisijaisesti ajattelevat kuntalaisten hyvinvointia.

– Joten ollaan rohkeasti esillä omissa valtuustoissamme, Aitto-oja kannustaa.

Viikon KD-valtuutettu Piia Aitto-oja, Janakkala

• 43-vuotias
• kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja
• naimisissa, viisi lasta (23, 19, 16, 15, 12), joista neljä asuu vielä kotona; sekä lisäksi 5-vuotias karkeakarvainen mäyräkoira
• 1. kauden kunnanvaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen
• harrastaa kuntoliikuntaa sekä ajan niin salliessa neulomista, lukemista ja ristikoiden täyttämistä

– Harrastuksiini kuuluvat kuntosali sekä lenkkeily, koiran kanssa tai ilman. Sydäntäni lähellä ovat perinteiset perhearvot sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, karkeakarvaisen mäyräkoiran emäntä Piia Aitto-oja kertoo.