Kolumnisti Sari Savela on päätoimittaja, yrittäjä ja Espoon Kristillisdemokraattien puheenjohtaja.

Normaalipainoisena pysyminen on tänä päivänä huomattavasti vaikeampaa kuin esimerkiksi 50 vuotta sitten. Kauppojen hyllyt notkuvat energiaintensiivisiä tuotteita. Moni syö enemmän kuin kuluttaa, ja lihoo.

Lihomista aiheuttaa myös elintapojen ja -ympäristön muutos. Ihmiset liikkuvat luonnostaan vähemmän kuin ennen. Menneinä vuosikymmeninä lapset viettivät aikaansa pihaleikeissä, nyt istutaan kotona erilaisten ruutujen äärellä. Nuoruudessani piti kävellä tai mennä julkisilla kouluun ja harrastuksiin. Nykyään vanhemmat kuskaavat jälkikasvuaan autolla harrastamaan. Monella aikuisellakin päivittäinen hyötyliikunta jää vähiin. Korona-aika on vielä lisännyt kuntoiluvelkaa.

Suomessa on lähes kolme (2,95) miljoonaa ylipainoista aikuista. Jopa neljäsosa aikuisväestöstä on lihavia. Lähes joka toinen (46 %) on vyötärölihava. Se on erityisen haitallista terveydelle.

FinTerveys 2017 -tutkimuksessa yli 30-vuotiaista miehistä 72 prosenttia ja naisista 63 prosenttia oli vähintään ylipainoisia. Miehistä 26 prosenttia ja naisista 28 prosenttia oli lihavia. Vuonna 2018 lähes joka neljäs lapsi ja nuori oli ylipainoinen. Kaikista 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia oli ylipainoisia.

Ylipaino on valtava kansanterveysongelma.

Ylipaino on valtava kansanterveysongelma. Se lisää riskiä sairastua esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen, verenpainetautiin ja moniin muihin sairauksiin. Lisäksi lihavuus on kytköksissä masennukseen. Myös koronan yhteydessä on havaittu korrelaatio vakavan sairastumisen ja ylipainon välillä.

Toimivia keinoja löytyy

Ylipaino on hankala ongelma, jonka ratkaisemiseksi ei tunnu löytyvän poliittista tahtoa, vaikka pitäisi. Professori ja lihavuustutkija Pertti Mustajoen mukaan poliitikkojen pitäisi säätää lakeja ja säädöksiä, jotta ylipainoisten lukumäärä saataisiin laskuun.

Yksi toimiva keino olisi sokerivero, mutta veron pitäisi olla tuntuva, jotta se tehoaisi. “Hinnannousun pitäisi tutkijoiden mukaan olla vähintään 20 prosenttia, jotta saa tuntuvan vaikutuksen. Varaa olisi nostaa enemmänkin, sillä esimerkiksi karkit ja sipsit ovat nykyään älyttömän halpoja”, Mustajoki toteaa Tiede-lehdessä 8/2020.

Mustajoen mukaan myös selkeät kiellot ja varoitusmerkit tuotteissa ovat tehokkaita keinoja vähentää sokeripitoisten tuotteiden kulutusta. Lisäksi yksi keino puuttua lihavuusongelmaan olisi epäterveellisten tuotteiden mainonnan ja markkinoinnin rajoittaminen. Tämä voisi olla perusteltua erityisesti lapsille kohdistettujen epäterveellisten tuotteiden osalta.

Ylipaino-ongelmaan voidaan vaikuttaa myös esimerkiksi laskemalla terveellisten elintarvikkeiden kuten kasvisten arvonlisäveroa ja siten kannustamalla ihmisiä syömään terveellisemmin.

Kallis ja kipeä ongelma

THL:n mukaan lihavuus ja sen liitännäissairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Arviolta 1,4−7 prosenttia Suomen kaikista terveysmenoista johtuu lihavuudesta. Puhutaan miljardiluokan ongelmasta.

Valtaosa kuluista muodostui vuodeosastohoitopäivistä, lääkekustannuksista ja työkyvyttömyyseläkkeistä.

Ylipaino on kiusallinen ongelma myös siksi, että lihavuuteen liittyy paljon henkistä kuormaa ja häpeää. Ylipainoisia myös syyllistetään herkästi. Moni ajattelee, että ylipainoisen ihmisen pitäisi ottaa itseään niskasta ja yksinkertaisesti syödä vähemmän. Ongelma on monimutkaisempi. Ei riitä, että lääkäri vastaanotolla toteaa, että painoa pitäisi pudottaa. Helpommin sanottu kuin tehty. Painonhallintaan tarvitaan myös psyykkistä tukea. Esimerkiksi sen pohdintaa, mikä saa ihmisen lohduttamaan itseään ruoalla.

Lihavuus on tragedia niin ihmiselle itselleen kuin myös kansantaloudelle.