Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman otti eduskunnan kyselytunnilla esiin yhden hallituksen keskeisistä kiista-aiheista, joka on ollut päätös turpeen energiakäytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä.

Östman muistuttii, että tällä viikolla esimerkiksi sisäministeri Maria Ohisalo puhui turpeen alasajosta. Keskustan ministeri ja puheenjohtaja Saarikko torppasi asian todeten, ettei turpeen käyttöä olla kieltämässä.

Ilmastonmuutoskysymyksissä unohtuu Östmanin mielestä usein iso, globaali kuva.

Turvehan korvautuu jollakin muulla, mahdollisesti tuontienergialla

– Jos joku kuvittelee, että ajamalla alas turpeen onnistumme Suomessa leikkaamaan pois 10 prosenttia päästöistä, hän erehtyy. Turvehan korvautuu jollakin muulla, mahdollisesti tuontienergialla, hän sanoi.

Hallituspuolue keskustan kansanedustaja Hoskonen, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, sanoo taistelevansa turpeen puolesta: ”Turpeen alasajo on taivaanrannan maalareiden aiheuttama kotimainen murhenäytelmä.” Kysyn: kumpi linja voittaa, Hoskosen vai Ohisalon linja, Östman kysyi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä mukaan hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus, että turve tullaan vähintään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä.

– Mutta: nythän tästä turpeesta on tehty erittäin iso imagokysymys, ja näyttää siltä, että vaikka me emme tekisi mitään toimia, me tulemme jo puolessa välissä tätä vuosikymmentä olemaan alemmissa luvuissa tai ylemmissä, miten sen nyt haluaa sitten ilmaistakaan.

– Ja tässä on kyse siitä, että tietyllä tavalla tämä keskustelu on tehnyt turpeesta imagokysymyksen, ja tällä hetkellä sitten erilaiset niin yhtiöt kuin kunnalliset tahot, erityisesti lämpölaitokset, ovat lähteneet hakemaan muita ratkaisuja, ja tämä on ennustettavissa.

Ministerin mukaan missään nimessä turvetta ei kielletä, se tulee olemaan jatkossakin.

Östman muistutti niin ikään, että turpeen tuotanto työllistää Suomessa 2 800 henkilöä, ja turpeentuotannon palkkojen ja sosiaalivakuutusmaksujen arvo on melkein puoli miljardia vuodessa, kun otetaan huomioon turvetuotannon välilliset työllisyysvaikutukset.

– Koska kivihiilestä luovutaan eikä maakaasu ole kokonaistaloudellisesti kilpailukykyinen energialähde, turpeen energiakäytön korvaajaksi jää biomassa. Onko tämä kokonaistaloudellisesti kannattavaa, Östman kysyi hallitukselta.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan hallituksella on selkeä linjaus siitä, ettei ainespuuta tule mennä polttoon.

– Mutta tämä on ehdottomasti se ongelma tällä hetkellä: Millä me pystymme sitä estämään, Lintilä sanoi.

– Meillä ensiharvennukset ovat jääneet ehdottomasti liian pieniksi tällä hetkellä. Tunnustan, se todennäköisesti nostaa hintoja. Ja mitä sanoo sitten meidän metsäteollisuutemme siitä, jos kantohinnat lähtevät nousemaan tätä kautta? Eli kyllä tässä on tietyllä tavalla kiikkulautakin olemassa, ministeri summasi.