Suomen Euroopan unionissa ajama Venäjä-politiikka on muuttunut turvallisuuskeskeisemmäksi 25 EU-jäsenyysvuoden aikana. EU-Suomi ei enää yritä muuttaa Venäjää, vaan hakee unionista turvaa sitä vastaan, kerrotaan Ulkopoliittisen instituutin (FIIA) tuoreessa julkaisussa, jossa tarkastellaan Suomen ulkopolitiikkaa EU-jäsenyyden aikana.

Suomi on vahvistanut panostaan Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittämiseen viime vuosikymmenellä. Suomi on yksi niistä harvoista maista, joka on korostanut sotilaallisten hyökkäysten varalle laaditun EU:n keskinäisen avunannon velvoitteen merkitystä. Lisäksi Suomi on rakentanut aiempaa tiiviimpiä turvallisuuspoliittisia suhteita Ranskaan, ilmenee Ulkopoliittisen instituutin uudesta tutkimuksesta.

Instituutin uusi Finnish Foreign Policy Paper -sarjan julkaisu arvioi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutosta Suomen 25-vuotisen EU-jäsenyyden aikana. Julkaisun ovat kirjoittaneet vanhempi tutkija Matti Pesu, tutkija Tuomas Iso-Markku sekä ohjelmajohtaja Juha Jokela instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelmasta.

Julkaisun mukaan jäsenyyden alkuaikoina Suomi kannatti politiikkaa, johon kuului Venäjän sisäisen, demokraattisen muutoksen ja Eurooppaa kohti suuntautuvan lähentymisen tukeminen. Vuodesta 2014 lähtien Suomi on puolestaan hakenut EU-jäsenyydestä aiempaa enemmän turvaa Venäjän potentiaalista uhkaa vastaan.

Matti Pesu Kuva: Fiia

– Suomi esimerkiksi tukee EU:n asettamia pakotteita Venäjälle sekä puhuu syvemmän EU:n puolustusyhteistyön ja hybridiuhkien torjunnan puolesta, sanoo FIIAn vanhempi tutkija Matti Pesu.

– Lisäksi on selvää, että EU:n Venäjä-politiikka vaikuttaa entistä vahvemmin Suomen kahdenvälisiin suhteisiin Venäjän kanssa.

Tutkimuksen mukaan EU on nyt kaikkiaan Suomelle enemmän turvallisuuspoliittinen kysymys kuin aiemmin.

– Suomen suhtautumisen EU:n turvallisuus- ja puolustusulottuvuuteen voi sanoa muuttuneen jopa dramaattisesti. Aiemmin Suomi oli allerginen yhteiseen puolustukseen viittaaville asioille, mutta viime vuosikymmenen aikana se on tehnyt paljon töitä edistääkseen EU:n kehittyvää puolustusagendaa ja jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, Pesu sanoo.

Suomi tukeutuu EU:hun entistä enemmän paitsi puolustus- myös talouspoliittisesti. Tutkijat kirjoittavat, että Suomi tavoittelee unionilta suojaa sekä geoekonomisten uhkien torjumiseen että suurvaltakamppailun haitallisilta seurauksilta suojautumiseen.

– Suomi on ajanut tiiviimpää EU:ta suhteessa ulkovaltoihin välillä niinkin innokkaasti, että se on turhautunut integraation hitaaseen kehitykseen tässä suhteessa. Ymmärrettävästi Suomi pienenä vientivetoisena maana haluaisi yhtenäisen EU:n, jolla olisi vipuvartta neuvotteluissa suurvaltojen kanssa, Pesu arvioi.

Julkaisu on ulkoministeriön tukeman, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvuutta ja muutosta EU-jäsenyyden aikana tarkastelleen hankkeen loppuraportti. Julkaisu on myös osa instituutin laajaa Suomen ulkopolitiikka -hanketta.