Hallituksen tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen. Se toteaa, aivan oikein, että osaamisvaatimusten kasvaessa työllistyminen edellyttää nykyisin vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamista.

Vuosittaisen rahallisen panostuksen suuruus oppivelvollisuuden laajentamisesta on vähintään 130 miljoonaa euroa. Se kulu syntyy kunnille. Toisen asteen opiskelu kun määriteltiin maksuttomaksi kaikille. Hallitus on kylläkin ilmoittanut, että se korvataan kunnille valtionavulla. Me veronmaksajat olemme maksajia molemmissa tapauksissa.

Tietoni mukaan noin 95 % peruskoulun päättäneistä nuorista jatkaa välittömästi (ilman välivuosia) lukioon tai ammatilliseen koulutukseen, ilman maksuttomuutta. Oppivelvollisuuden pidentämiseen liittyvä rahallinen panostus kohdistuu käytännössä siis noin viiteen prosenttiin vuosittain peruskouluun opiskelunsa lopettaviin. Eli 130 miljoonan vuosikustannuksista kohdistuu uudistuksen varsinaisen kohderyhmän hyväksi näin ollen vain noin 6,5 miljoonan verran.

Tarvittavan opiskelumotivaation parantamiseen ja ammattiin valmistumiseen tarvittavia rahallisia panoksia pitäisi kohdistaa ala- ja yläkoulun aikaiseen oppilashuoltoon selvästi nykyistä enemmän.

Vähävaraisten perheiden opiskelijat ovat elokuusta 2019 alkaen voineet saada ammatilliseen- tai lukiokoulutukseensa opintorahan oppimateriaalilisää, jos vanhempien tulot ovat enintään 41 100 euroa vuodessa. Toisen asteen opiskelun täydelle maksuttomuudelle ei tässäkään mielessä ole kovin vahvoja perusteita.

Tarvittavan opiskelumotivaation parantamiseen ja ammattiin valmistumiseen tarvittavia rahallisia panoksia pitäisi kohdistaa ala- ja yläkoulun aikaiseen oppilashuoltoon selvästi nykyistä enemmän. Tällaisella lisäresursoinnilla potentiaaliset koulupudokkaat kohdattaisiin oikea-aikaisemmin, viimeistään silloin kun koulunkäynti-into ja motivaatio alkaa syystä tai toisesta laskea.

Hallituksen oppivelvollisuuden laajentamismalli toteutetaan yhteiskunnalle aivan liian kalliilla ratkaisulla. Budjettivaroja tulisi kohdistaa nimenomaan tukea tarvitseviin nuoriin.  Nyt homma tehdään isolla rahalla kaikille ja lisäksi pakolla.

Ismo Portin (Kuva Kristiina Kunnas)

Kirjoittaja Ismo Portin on Riihimäen kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuutettu ja Kristillisdemokraattien hallintopäällikkö