– Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka ei ole kestävällä pohjalla. Koronan aiheuttaman taloudellisen kriisin vuoksi hallituksen olisi pitänyt sopia uudesta hallitusohjelmasta ja perua sellaiset uudistukset, jotka lisäävät julkisen talouden alijäämää pitkällä aikavälillä, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Essayah teki kristillisdemokraattien epäluottamusesityksen hallituksen budjetin palautekeskustelussa tänään.

Kristillisdemokraattien epäluottamuslause sohaisee hallituksen talous- ja työlliisyyspolitiikkaa

Kristillisdemokraattien epäluottamuslause sohaisee hallituksen talous- ja työlliisyyspolitiikkaa. Essayah’n mielestä pysyvien menojen lisääminen ilman työllisyyttä vahvistavia toimia vaarantaa hyvinvointivaltion kestävyyden.

– Hallituksen päätökset kiristävät asumisen ja liikkumisen kustannuksia, lisäävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja heikentävät erityisesti maaseudun väestön asemaa. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus on epäonnistunut eikä nauti eduskunnan luottamusta, Essayah sanoi.

Hän korosti verojen kevennyksen merkitystä elvytyksessä: KD eduskuntaryhmä esittää muun muassa tuloveron kevennystä, lapsivähennyksen palauttamista, omaishoidon tuen verovapautta, kotitalousvähennyksen korotusta sekä polttoaineverotuksen kevennystä.

KD vastustaa myös hallituksen kaavailemaa lämmityspolttoaineiden veron kiristystä.

– Vastalauseessa esitämme vain maltillisia lisäyksiä valtion menoihin. Suurimmat määrärahatarpeet liittyvät vanhustenhoidon tason parantamiseen, terapiatakuun käyttöönottoon ja lapsiperheiden tukemiseen. Monilapsisten perheiden aseman parantamiseksi esitämme varhaiskasvatusmaksujen poistamista sisaruksilta. Lisävaroja tarvitaan myös keliakiakorvauksen palauttamiseen ja ruoka-apua jakavien yhdistysten tukemiseen, Essayah kertasi kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin sisältöä.

Kristillisdemokraatit julkaisivat vaihtoehtobudjettinsa yhteydessä myös työllisyyspaketin, jonka avulla voitaisiin saavuttaa jopa 100 000 uutta työllistä.

– Ottakaa siitä mallia kevään kehysriiheen ja sen työllisyyskeskusteluihin, Essayah kehotti.

Oppivelvollisuuden laajentaminen sai jälleen huutia

Essayah muistuttaa, että sinänsä tarpeellisten koronatukien ja muiden pakollisten lisämenojen lisäksi hallitus lisää julkisia menoja pitkällä aikavälillä toteuttaessaan erilaisia hallitusohjelmana kirjattuja hankkeita.

Selkeimpänä esimerkkinä on Essayah’n mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen, mikä lisää valtion menoja 22 miljoonalla ensi vuonna mutta tulevina vuosina jopa 150 miljoonalla eurolla vuosittain. Samalla heikennetään toisen asteen opetuksen laatua.

– Hallituksen olisi tässä tilanteessa pitänyt perua oppivelvollisuuden pidentäminen ja muut hankkeet, mitkä lisäävät pitkällä aikavälillä kuntien, yritysten ja suomalaisten veronmaksajien taakkaa.

Essayah muistuttaa, että vaikka hallitus ottaa massiivisen määrän uutta velkaa, sen elvyttävä vaikutus jää pieneksi. KD ryhmän mielestä hallituksen olisi pitänyt kyetä tekemään päätöksiä sellaisista rakenteellisista uudistuksista ja työllisyystoimista, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen.

– Tällaisia toimia ei ole tulossa. Hallituksen sote-uudistus lähinnä lisää julkisen talouden ongelmia. Sosiaaliturvauudistus ei ole vielä edennyt ollenkaan ja työllisyystoimet loistavat poissaolollaan.