– Ilman työtä ja vientiteollisuutta emme voi ylläpitää hyvinvointia. Ostamme tuotteita maailmalta: Energiaa, tuotantopanoksia, ruokaa, kulutustavaroita. Toisaalta viemme (tuotteita ulkomaille) entistä vähemmän eli velkaannumme, kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman muistuttaa hallitusta.

Östman arvioi ensi vuoden budjettia koskevassa palautekeskustelussa, että hallituksella on valitettavasti hukassa sekä tilannetaju että suunta.

Kristillisdemokraatit on syksyn mittaan peräänkuuluttanut työelämän uudistuksia tuottavuuden kasvun lisäämiseksi ja paikallisen sopimisen edistämiseksi.

– Mutta hallituksessa on se henki, että työelämäuudistuksia ei haluta, vaikka sen hedelmät jaetaan jo etukäteen, Östman sanoo.

Tilanne on kuitenkin erittäin vakava: Koronapandemia päällä, maailmantalous vaarassa romahtaa ja Suomen talous supistumassa vauhdilla.

Östman pitää erikoisena, että tällaisessa tilanteessa hallituksen suunnalta on kuultu pohdintoja siitä, voitaisiinko siirtyä kuuden tunnin työpäivään. Turkiselinkeinon kieltäminen on myös useamman hallituspuolueen agendalla. Turpeen verotusta kiristettiin jo.

– Nämä viestit ja signaalit osoittavat linjattomuutta ja tietämättömyyttä siitä, miten Suomea pidetään pystyssä ja kilpailukykyisenä globaalissa toimintaympäristössä, Östman kritisoi.

Myös viljelijöiden tilanne on heikentymässä entisestään. Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan suomalaisten viljelijöiden yhteenlaskettu yrittäjätulo alenee peräti 17 prosenttia vuoteen 2027 mennessä kustannusten noustessa ja tuottojen pysyessä ennallaan. Tilanne on Östmanin mukaan pitkän päälle kestämätön.

– Viljelijöiden jaksaminen ja velkaantuminen huolestuttavat ja yrittäjä kantaa riskit.

– Viljelijöiden jaksaminen ja velkaantuminen huolestuttavat ja yrittäjä kantaa riskit.

Pitkään on keskusteltu esimerkiksi kauppojen suhteettoman hyvästä neuvotteluasemasta alkutuottajiin nähden ja ”private label” -tuotteilla halpuuttamisesta.

Ravintoloissa tarjottavan lihan pakollisten alkuperämerkintöjen valvonta on jäänyt lapsenkenkiin. Moni kuluttaja valitsisi mieluummin kotimaisen tuotteen sekä eettisistä että terveyssyistä. Laadusta kannattaisi vähän maksaakin, Östman huomauttaa.

– Suomessa on perustettu elintarvikevaltuutetun virka. Valtuutettu on olemassa jo yli vuoden, mutta hänen ääntään ei ole juuri kuultu. Kotimainen tuottaja tarvitsee puolustajia.

Maataloudessa on kyse myös huoltovarmuudesta: Talouskriisit, pandemiat ja aseelliset konfliktit voivat hyvinkin nopeasti vähentää merkittävästi ruokatuotantoa maailmanlaajuisesti.

Lakkautettuja tiloja ja alas ajettua maatalous- ja elintarviketuotantoa ei myöskään hetkessä nosteta jaloilleen.

– Emme voi tuudittautua sen varaan, että saamme hankittua halpoja elintarvikkeita ja energiaa ulkomailta kaikissa tilanteissa, Östman muistuttaa.