Talouden taantuma vuonna 2020 on jäämässä Suomessa pienemmäksi kuin muualla euroalueella, mutta talvesta on tulossa koronaviruksen toisen aallon takia vaikea. Näin toteaa Suomen Pankin ennuste.

– Rokotteet tuovat toivoa kriisin päättymisestä sekä Suomessa että muualla maailmassa. Vaikka talous toipuu pandemiasta ja suhdanne vahvistuu, pidemmällä aikavälillä Suomen talouden kasvuedellytykset ovat vaimeat, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Suomen Pankki julkaisi joulun alla ennusteensa vuosille 2020–2023. Suomen talous supistuu vuonna 2020 merkittävästi, mutta aiempaa ennustettua vähemmän, 3,8 %. Koronaviruspandemian odotetaan väistyvän rokotusten myötä vuonna 2021, jolloin yksityinen kulutus kääntää Suomen talouden 2,2 prosentin kasvuun. Kasvu vahvistuu 2,5 prosenttiin vuonna 2022 ja palaa vuonna 2023 hitaaseen 1,5 prosentin kasvuun, joka kuvastaa pitkän aikavälin vaimeita kasvuedellytyksiä.

Suomen talous supistuu vuonna 2020 merkittävästi, mutta aiempaa ennustettua vähemmän, 3,8 %.

Vaikka taantuma on jäämässä pelättyä pienemmäksi, se heikentää talouden kasvuedellytyksiä.

– Pandemian toisen aallon myötä investoinnit vähenevät edelleen ja työmarkkinoiden toipuminen viivästyy. Julkisen talouden tilanne jää kriisin jäljiltä entistä heikommaksi, ja kestävyysvaje on entistä suurempi, Meri Obstbaum painottaa.

Työllisyysasteen ennustetaan jäävän 73 prosenttiin vuonna 2023. Kasvuedellytyksiä painavat niin ikään väestön ikääntyminen ja vaimea tuottavuus.

Ennusteeseen sisältyy sekä paremman että heikomman kehityksen riskejä. Hyvässä tapauksessa lääketieteellinen ratkaisu saadaan käyttöön jo vuoden 2021 alkupuolella ja talouskasvu vauhdittuu selvästi ennustettua enemmän. Edelleenkään ei ole poissuljettua, että talvella epidemia laajenee ja kansalaisia joudutaan suojelemaan talouden laajalla sulkemisella. Jos epidemiaa ei saada kuriin, talous voi supistua vielä vuonna 2021. Pahimmillaan koronakriisi saattaa jättää suuren pysyvän jäljen Suomen talouteen.

Työllisyysasteen ennustetaan jäävän 73 prosenttiin vuonna 2023. Kasvuedellytyksiä painavat niin ikään väestön ikääntyminen ja vaimea tuottavuus.

Suomen ulkoisen toimintaympäristön toipuminen vie joka tapauksessa aikansa, ja investoinnit Suomen vientimarkkinoilla jäävät selvästi pandemiaa edeltäneistä arvioista. Suomen vienti toipuu asteittain vientimarkkinoiden vetämänä. Nettovienti eli viennin ja tuonnin erotus ei juurikaan tue kasvua.

Epävarmuus talouskehityksestä on saanut yritykset vähentämään investointeja. Investointeja painaa myös rakentamisen heikko kehitys. Talouskasvu onkin pitkälti yksityisen kulutuksen varassa. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ennustevuosina, ja kuluttajien luottamuskin vahvistuu sitä mukaa kun pandemian uhka väistyy.

Kotitalouksien lisääntynyt varovaisuus, työttömyyden uhka sekä kulutusmahdollisuuksien kapeneminen rajoitustoimien vuoksi ehtivät nostaa kotitalouksien säästämisasteen ennätyslukemiin. Käyttämättä jääneet tulot antavat jatkossa liikkumavaraa kotitalouksien kuluttamiseen.

Käyttämättä jääneet tulot antavat jatkossa liikkumavaraa kotitalouksien kuluttamiseen.

Talouspolitiikalla on pehmennetty taantuman vaikutuksia. Julkisen talouden rahoitusasema heikkenee vuonna 2020 lähes yhtä jyrkästi kuin finanssikriisin aikana vuonna 2009. Alijäämää kasvattavat verotulojen väheneminen sekä talouden tukitoimet, lisääntyneet työttömyysmenot ja menolisäykset. Vuoden 2020 alijäämä on noin 7 % suhteessa BKT:hen, mistä se pienenee asteittain reiluun 2 prosenttiin vuonna 2023. Julkisen velan suhde BKT:hen kasvaa 74 prosenttiin vuonna 2023.