– Lähdin Kristillisdemokraattien ehdokkaaksi, sillä haluan olla päättämässä hyvinvoinnista ja taloudesta kunnassa, jossa olen kasvanut. Yhteisön hyvinvointi lähtee perheistä. Toimeen tarttumisessa minua inspiroi myös rakkauden kaksoiskäsky, Veera Männistö kertoo.

Viime vuonna Ressun lukiosta valmistunut 19-vuotias Veera Männistö on järvenpääläinen nuorisovaltuutettu ja kaupunkikehityslautakunnan jäsen sekä Uudenmaan maakunnallisen nuorisovaltuuston jäsen.

Avoimessa yliopistossa opiskellut nuori nainen on toiminut luottamustehtäviensä ohella muun muassa vapaaehtoistyössä Järvenpään nuorisotalolla.

– Elämässäni kantaviin asioihin kuuluu jatkuvan oppimisen ajatus ja rohkeuden vaaliminen maailmankylässä, jossa yleiseen mielipiteeseen tulee liiankin helposti myönnyttyä todellisia ajatuksiaan punnitsematta.

– Olen kiinnostunut siitä, miten päätöksenteko tuodaan lähelle yhteisön jäsentä, ja kuinka yhdenvertaisuus käytännössä taataan kunnan päätöksissä.

Tärkeimmät asiat tulevana valtuustokautena ovat Männistön mukaan nykyisen työllisyysasteen säilyttäminen, syrjäytymistä ehkäisevien toimien terästäminen sekä tulevaisuuden tekijöiden, eli lasten ja nuorten, hyvinvoinnin takaaminen.

– Tämä tapahtuisi mielestäni ryhmäkokoja pienentämällä ja julkisten palvelujen toteutumisen varmistamisella poikkeuksellisten aikojen jälkeenkin.

– Nuorisovaltuustoon ja kaupunkikehityslautakuntaan päästyäni olen ymmärtänyt, että kaupungin paras pandemian jälkeisinä aikoina taataan pitkäaikaisesti kestävillä taloudellisilla päätöksillä, joita ovat tilapäisistä kustannuksistaan huolimatta osaltaan terveyden, harrastamisen ja vaikuttamisen edistäminen.

Syrjäytymiseen ja osattomuuden kokemuksiin johtaa myös kiusaamisen kokeminen.

Männistö on kasvanut Järvenpäässä ja saanut kaupungista kaupan alan töitä viime vuonna lukiosta valmistuttuaan.

– Tahtoisin päästä vaikuttamaan, että koronan jälkeisiä vaikutuksia ennakoidaan tukien kaupunkilaisten työllistymistä ja muutoinkin ehkäisemällä syrjäytymistä Järvenpäässä.

Hän muistuttaa, että syrjäytymiseen ja osattomuuden kokemuksiin johtaa myös kiusaamisen kokeminen kaupunkilaisen ikään tai elinpiiriin katsomatta.

– Haluaisinkin päästä tekemään lopun kiusaamiselle ottamalla asiakseni yhteisessä päätöksenteossa kiusaamista vähentävien päätösten ajamisen.

Männistö korostaa, että taloudellisesti tiukat ajat eivät saa tarkoittaa mielenterveystyön resursseihin kajoamista tai kestämätöntä kaupunkisuunnittelua.

– Myöskään kuntalaisten hyvinvointipalveluiden, kuten kirjastopalveluiden, rajoittaminen taloudellisista syistä ei yhdenvertaisuuden vuoksi ole mielestäni vaihtoehto. Tavoite syrjäytymisen vähentämiselle toteutuu mielestäni edellä mainittujen keinojen lisäksi nuorten ja lasten harrastamista sekä kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta tukemalla, Veera Männistö muistuttaa.