Perustuslakivaliokunta arvioi hallituksen esittämät liikkumisrajoitukset tosiasiallisesti ulkonaliikkumiskielloksi. Valiokunta edellyttää, että kiellot ja rajoitukset kohdistetaan tartunnan lähteisiin eikä kokonaisvaltaisesti kaikkeen liikkumiseen.

Perustuslakivaliokunta ei pidä hallituksen esittämiä liikkumisrajoituksia välttämättöminä.

Koko alkuviikon tiiivisti asian tiimoilta kokoustanut valiokunta julkaisi lausuntonsa asiasta tänään.

– Liikkumisen kieltäminen lähtökohtaisesti kokonaan on oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastaista, eikä sitä voi pitää perustuslain 23 §:n tarkoittamalla tavalla välttämättömänä, valiokunta toteaa yhteisessä tiedotteessaan.

Perustuslakivaliokunta oli lausunnossaan yksimielinen.

Hallituksen lakiesityksen perusratkaisua on valiokunnan mukaan siten muutettava. Kiellot on suunnattava tarkkarajaisesti oletettuihin tartuntojen lähteisiin eli yksityistilaisuuksiin ja juhliin sekä kuljeskeluun useamman henkilön ryhmissä.

– Ihmisten on käytännössä mahdotonta ennakoida, mikä on kiellettyä ja sallittua ja mikä on rangaistavaa.

Liikkumisrajoitusten ongelmallisuutta korostaa valiokunnan mukaan tulkinnanvaraisuus niin kielloissa, määräyksissä ja niiden poikkeuksissa.

– Ihmisten olisi käytännössä mahdotonta ennakoida kielletyn ja rangaistavan liikkumisen ala, valiokunta toteaa.

Se ei myöskään pidä mahdollisena, että puute olisi korjattavissa sääntelyssä omaksuttujen perusratkaisuiden puitteissa.

Koska sallittu liikkuminen olisi poikkeus pääsäännöstä, se muodostaa erittäin pitkälle menevän puuttumisen ihmisten perusoikeuksiin.

– Vaikka huomioon otetaan esityksen hyväksyttävät ja painavat tavoitteet, suuruusluokaltaan yhtä tehokkaita toimenpiteitä on mahdollista toteuttaa myös olennaisesti lievemmin rajoituksin ja kielloin, valiokunta arvioi.

Maskipakkoa koskeva sääntelyä valiokunta kuitenkin pitää perusteiltaan perustuslainmukaisena. Maskipakosta olisi kuitenkin parempi säätää tavalliseen tapaan normaalisti ja toistaiseksi voimassa olevassa tartuntatautilaissa.

Perustuslakivaliokunnan KD-jäsen Sari Tanus kertoo, että valiokunta sai tehtäväkseen liikkumisrajoitusten puntaroimisen ja sitä myöten kauan odotettu istuntotaukoviikko muuttui työviikoksi.

– Kolme päivää on istuttu tiivisti, hän kertoo valiokunnan työskentelystä.

Hän muistuttaa, että hallintovaliokunta on asian varsinainen mietintövaliokunta, mutta nyt kysymys kuuluukin, pystyykö se näin perustavaa laatua olevia muutoksia tekemään.

Perustuslakivaliokunnan lopputulema muuttaa Tanuksen mukaan kuviota olennaisesti, koska valiokunta katsoo, että hallituksen tavoitteet on toteutettavissa myös lievemmin rajoituksin ja kielloin.

– Yleinen lähtökohta on se, että asiat on sallittuja paitsi ne, jotka on erikseen kiellettyjä. Kautta linjan paletista pitäisi aina valita mahdollisimman vähän perusoikeuksia rajoittavia keinoja, Tanus kertoo perustuslakivaliokunnan hahmotelmista yleisellä tasolla.

Samoin on toimien oikeasuhtaisuuden ja välttämättömyyden laita. Niitä ei voi vetää liian isolla pensselillä.

– Lääkärinä sanoisin: Ongelmakohtiin pitää tarttua ja tutkisin potilasta, mutta en määräisi yleismyrkkyä vaan täsmälääkettä, hän sanoo.

– Olipa meillä minkälaiset linjaukset tahansa, koronatilanteen jatko riippuu yksilöistä, 4-5 miljoonasta suomalaisesta aikuisesta, hän lisää.

Tanus näkee vuoden koronan kanssa taistelleissa suomalaisissa koronaväsymyksen merkkejä. Ne ovat ymmärrettäviä: Poikkeuksista on tullut vallitseva olotila, rokotukset viipyvät ja yksinäisyys on kolahtanut kovaa.

Koronaväsymykseen olisi tarvittu Tanuksen mukaan voimakasta mediavaikuttamista, vahvaa tsemppaavaa ja vetoavaa otetta. Pelkistä rajoituksista puhuminen typistää viestiä.

– Niissä maissa joissa on pärjätty hyvin koronan kanssa, on käytetty paljon kannustuspuhetta, Tanus sanoo.

Hän olisi myös pistänyt rokotteita valmistavia yhtiöitä ja lääkefirmoja tiukempaan vastuuseen. Rokotekätköjen paljastuminen tuotantolaitosten lähellä Euroopassa ei ole ollut omiaan lisäämään tavallisten kansalaisten taistelutahtoa.

Hän toivoo, että nyt kun Suomeenkin aletaan saada rokotteita enemmän, myös rokotustahtia nopeutettaisiin nykyisestä. Sen sijaan Tanus on kriittinen ajatukselle, että rokottamisessa panostettaisiin alueille, joissa epidemia on pahin.

– Eri puolilla Suomea on vielä riskiryhmiin kuuluvia rokottamatta sekä terveydenhuollossa tärkeitä ryhmiä rokottamatta.

– Toivon, että kun piakkoin saamme isompia määriä rokotteita, niitä tulisi jakoon niin paljon, ettei niistä tarvitsisi kilpailla alueiden välillä.

Maskipakko on Tanuksen mukaan tervetullut sisätiloissa ja sellaisissa tilanteissa, joissa ei voi pitää välimatkaa.

– Tartuntalaissa voisi olla mainittuna maskienkäyttövelvoite, hän sanoo.