Etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös ympäri Suomea, Kristillisdemokraattien toiminnassa on mukana eri puolilta maailmaa kotoisin olevia uusia suomalaisia. Heistä monet ovat kuntavaaliehdokkaina. KD-lehti esittelee joitakin maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita.

Elie El-Khouri

KD:n Länsi-Helsingin osaston puheenjohtaja, piirin varapuheenjohtaja Elie El-Khouri on Libanonista kotoisin oleva yrittäjä ja diplomi-insinööri. Hän toimii auktorisoituna yritysneuvojana Helsingin kaupungin NewCo-palvelukeskuksessa.
– Tehtävänäni auttaa suomalaisia sekä maahanmuuttajia yritysten perustamisessa, liiketoimintasuunnitelmien tekemisessä ja rahoituskysymyksissä.

Elie El-Khouri syntyi Beirutissa vuonna 1960 kristittyyn maroniittiperheeseen. Maroniitit ovat suurin kristittyjen ryhmä Libanonissa.
– Muutin Suomeen 90-luvulla ja tapasin tulevan vaimoni, jonka kanssa minulla on neljä lasta.

– Kristillisdemokraattien arvot ovat olleet minulle aina ne mitä haluan edistää. Olen ollut mukana politiikassa 1996 lähtien, ensin yli 15 vuotta kokoomuslaisena. Erosin Kokoomuksesta, koska sen politiikan linja on muuttunut eikä enää edusta arvojani.

Etelä-Haagassa asuvan El-Khourin mielestä nykytilanne Suomessa on hyvä, mutta uhkiakin on ilmassa.
– Maahanmuuttoon haasteet, jotka liittyvät integroitumiseen, kuten kielenopetukseen, työllisyyteen ja suomalaisen kulttuurin ymmärtämiseen.

– Valtion tehtävänä on suojella kansalaisten oikeuksia, myös uskonnonvapautta. Joskus joihinkin uskontoihin liitetään kuitenkin myös sellaisia tapoja, joita on pidettävä ristiriitaisina Suomen lainsäädännön kanssa. Joissakin uskonnollisissa ryhmissä on eräänlaista sisäistä oikeudenkäyttöä, jolloin silloin uskonnollinen laki nähdään maallista lakia ylempänä, hän muistuttaa.

El-Khouri on katolisen avustusjärjestön, Suomen Caritaksen, varapuheenjohtaja.

Andrei Hinkonen

Pastori ja yrittäjä Andrei Hinkonen, 33, muutti Suomeen inkerinsuomalaisena paluumuuttajana vuonna 1997.
– Toimin venäjänkielisen seurakunnan pastorina, teen paljon hyväntekeväisyystyötä ja pyöritän omaa yritystä, hän kertoo.

– Arvoni ovat hyvin sopusoinnussa KD:n arvojen kanssa, joita haluan olla vahvistamassa Suomen yhteiskunnassa. Itselleni puolueen tavoitteista tärkeimpiä ovat elämän ja kristinuskon puolustaminen, kertoo jälleen kuntavaaleissa ehdokkaana oleva Hinkonen.

Vantaa on monikulttuurinen kaupunki, mikä on merkinnyt myös monia haasteita. Hinkonen toimii kaupungin monikulttuurisuusneuvottelukunnan jäsenenä.
– Haluan edesauttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja hyvinvointia. Haluan myös olla parantamassa Vantaan kaupungin mainetta kauniina ja sivistyneenä kaupunkina.

Hinkosen mielestä Suomessa yhteiskuntarakenne toimii jokaisen kansalaisen hyväksi, eikä toisinpäin.
– Valtion toimielinten ja kansalaisten välinen luottamus on mielestäni huippuluokkaa, mistä voimme olla ylpeitä. Heikko puoli on päätöksenteon ja asioiden käsittelyn nopeudessa – tai siis hitaudessa.
– Rakastan Suomea ja teen kaikkeni sen eteen, jotta tämä maa kukoistaa entistä enemmän, kertoo musiikkia ja liikuntaa harrastava ehdokas, jonka perheeseen kuuluvat vaimo ja 2-vuotias tytär.

Felix Adje

Felix Adje, 39, on kotoisin Beninistä. Hän on asunut Suomessa jo 10 vuotta, nykyisin Vantaalla. Hän lähti KD:n ehdokkaaksi, sillä uskoo puolueen edustavan hänen elämänkatsomustaan.
– Isäni on seurakunnan pastori. Uskon vahvasti, että kristilliset arvot kasvattavat luotettavuutta ihmisissä, jotka elävät niiden mukaan. Arvostan perhettä, jossa jokainen saa elämänsä perustan.

– Raamattu sanoo, että mitä ikinä teet vähimmille veljille, sen teet Jumalalle. Olen liikuntavammainen ja sen vuoksi kohdannut ennakkoluuloja, mutta Kristillisdemokraateissa saan mahdollisuuden vaikuttaa tällaisiin asioihin.

– Arvostan sitä yhteisöä, jossa kasvoin Afrikassa. Yhteisöllisyys on syvällä minussa. Se, miten kohtelemme muita lähiyhteisössämme, heijastuu myös koko kansakunnan tasolla, Adje muistuttaa.
Hän haluaa osaltaan edistää kotikaupungissaan yhteisöllisyyden kokemista.

– Toisena painopisteenä haluan olla edistämässä yrittäjyyttä ja kannustamassa koulutukseen, joka suuntautuu tulevaisuuden työpaikkoihin, koska monet nykyisistä ammateista tulevat katoamaan. Koulutusjärjestelmää pitäisi muuttaa vastaamaan nykyisiä ja tulevia vaatimuksia, jotta nuoremme saavat töitä tulevaisuudessakin.

– Työn löytäminen koulutuksen jälkeen on osoittautunut erittäin vaikeaksi värillisille maahanmuuttajille. Heidät ohjataan erilaisten ohjelmien kautta esimerkiksi hoitotyöhön. Lähtömaissa suoritettuja tutkintoja ei täällä aina oteta huomioon. Vammaisille henkilöille työn löytäminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi, Adje kertoo.

Ollessaan läheisiään tapaamassa Beninissä Felix Adje jäi auton alle reilu kolme vuotta sitten. Avun saaminen kesti, ja hän menetti toisen jalkansa. Ennen vammautumistaan maataloudessa työskennellyt Adje on itse uudelleen kouluttautunut työhön lasten ja nuorten parissa.

Nykyisin hän harrastaa muun muassa pyörätuolikoripalloa sekä vetää djembe-ryhmää. Tyttöystävänsä kanssa yhdessä asuvalla Felix Adjella on kolme tytärtä, joista kaksi on tällä hetkellä Suomessa ja yksi Beninissä.