Huumekauppaa käydään muuallakin kuin pimeissä verkostoissa. Aiemmin vanhemmat saattoivat päätellä lapsen käyttämistä sovelluksista, onko hän hankkinut huumeita. Nykyisin kauppaa käydään julkisilla somealustoilla Instagramissa, TikTokissa ja muualla.

 – Riittää, kun hankkii feikkiprofiilin ja laittaa liudan nuorten tuntemia emojeita, joita käytetään huumekaupan tunnuksina. Vaahteranlehti ei tosiaankaan merkitse näissä yhteyksissä Kanadaa, vaan sitä, että emojin laittaja kauppaa huumeita. Myynnissä on myös vahvoja huumeita, Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka toteaa.

Ilmiö on maailmanlaajuinen. Vainikka vaatii palveluntarjoajilta vastuuta. Hän huomauttaa, että monissa somepalveluissa poistetaan postauksia, joiden sisältö ei vastaa palveluntarjoajan linjauksia. Ainoastaan Snapchat on pyytänyt sovelluksen käyttäjiä ilmoittamaan laittomasta toiminnasta.

– Toki nuoret vaihtavat nopeasti koodeja, mutta jonkinlainen vastuu sosiaalinen median palveluntarjoajillakin pitää olla. Ne ovat osaltaan mahdollistamassa huumekauppaa, Vainikka sanoo.

Asenteet mietoihin huumeisiin ovat lieventyneet huomattavasti. Vainikka huomauttaa, että tämä on saanut myös nuoret kokeilemaan huumeita entistä laajemmin. Poliisihallituksen mukaan viime vuonna kasvoi etenkin nuoret tyttöjen huumeiden käyttö.

– Toivon palveluntarjoajien heräävän kantamaan vastuunsa huumekaupan yleistymisestä, Vainikka korostaa.

YK:n kansainvälistä päivää huumeiden väärinkäytön ja huumausainekaupan vastustamiseksi vietettiin 26.6.