Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah nostaa esiin kuuman politiikan kevään unohtaman aiheen: Suomen sukeltamisen yhä syvemmälle EU:n pankkiunionin yhteisvastuissa.

– Tämä on jäänyt lähes huomiotta, kansanedustaja Sari Essayah kirjoittaa Savon Sanomien kolumnissaan.

– Tallettajat ovat joutumassa roskalainapommin maksajiksi, Essayah sivaltaa.

Hän huomauttaa kesän kuumien aiheiden eli kuntavaalien, EU-elpymispaketin sekä soteratkaisun täyttäneen koko poliittisen keskustelun.

– Näin Suomen sukeltaminen syvemmälle EU:n pankkiunionin yhteisvastuissa on jäänyt lähes huomiotta, Essayah muistuttaa.

– Tätä menoa suomalaiset pääsevät maksumiehiksi paitsi EU:n yhteisestä velkaelvytyksestä myös euroalueen huonokuntoisesta pankkisektorista.

EU-huippukokouksessa kehityssuunnalle ei löytynyt jarrua, sillä Marinin hallitus oli jo tammikuussa hyväksynyt pankkiunionin yhteisen kriisirahaston varautumisjärjestelmän käyttöönoton aikaistamisen.

Aiemmin vaadittu näyttö pankkisektorin riskien oleellisesta vähentymisestä ehtona yhteiselle talletussuojalle ja varautumisjärjestelylle sivuutettiin tyystin.

– Aiemmin vaadittu näyttö pankkisektorin riskien oleellisesta vähentymisestä ehtona yhteiselle talletussuojalle ja varautumisjärjestelylle sivuutettiin tyystin, Essayah sanoo.

Hänen mukaansa kaikki tämä on tapahtunut keskellä epävarmuutta, jossa pankkien kotivaltioriskit ovat pikemmin kasvaneet, järjestämättömissä luotoissa on edelleen suuria jäsenvaltiokohtaisia eroja ja tappionsietokykyä kasvattava sääntely on osin panematta toimeen ja sen tulkinnassakin on erimielisyyksiä.

Eurooppalaisilla pankeilla on yli 1 000 miljardin euron arvosta järjestelemättömiä luottoja. Summa vastaa lähemmäs kymmentä prosenttia koko euroalueen bruttokansantuotteesta.

– Ei liene yllätys, että roskalainoja on erityisen paljon Etelä-Euroopassa, muun muassa Italiassa, Essayah toteaa.

– Saksassakin on laaja ja tehoton paikallispankkisektori, joten jopa sieltä on löytynyt tukea ajatukselle yhteisten talletussuojavarojen käyttämisestä pankkien uudelleenjärjestelyihin varsinaisten talletussuojakorvausten maksamisen sijaan, hän kirjoittaa Savon Sanomissa.

Osa jäsenmaista ajaa valtionvelkakirjojen käsittelemistä riskittöminä, mikä on Essayah’n mukaan kaukana todellisuudesta.

– Pankkiunionin kantava ajatus valtioiden ja pankkien kohtalonyhteyden katkaisemisesta on hämärtymässä, kun pankkien kriisirahaston varautumisjärjestelmä perustetaan Euroopan vakausmekanismin (EVM) yhteyteen.

Paine pääomarakenteen kasvattamiselle ja Suomen vastuiden lisääntymiselle siis kasvaa.

– Yhteisvastuun aikaistamisen seurauksena suomalaispankit voivat joutua maksamaan lähivuosina ylimääräisiä vakausmaksuja muiden maiden pankkien auttamiseksi jopa parin miljardin euron edestä.

Pankkien sijoittajien sijaan siis suomalainen tallettaja maksaa!

– Nämä maksut heikentävät puolestaan pankkien kannattavuutta, mutta kansantalouden kannalta vakavampaa on heikentää pankkien kykyä rahoittaa kotitalous- ja yritysasiakkaitaan, Essayah arvioi.

Viime kädessähän nämäkin maksut kiertyvät pankkien asiakkaille erilaisina kasvaneina palvelumaksuina, järjestelykuluina ja lainapreemioina.

– Pankkien sijoittajien sijaan siis suomalainen tallettaja maksaa!

Lue Essayah’n kolumni Savon Sanomissa kokonaisuudessaan täältä