”Kela-korvauksia tarvitsevat erityisesti ikäihmiset, naiset ja pienituloiset” – Päivi Räsänen vetosi hallitukseen, jotta Kela-korvausta ei poistettaisi
21.10.2021 klo 18:41 Eduskunta Samuli Rissanen
– Yhteiskunnan kannalta Kela-korvattu lääkärikäynti tulee edullisemmaksi kuin julkisen terveydenhuollon lääkärikäynti, joten ei ole mitään järkeä lähteä tätä järjestelmää lakkauttamaan, Päivi Räsänen sanoo.
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen muistuttaa, että Suomessa oli viime vuonna yli 3,3 miljoonaa Kela-korvattua yksityislääkärikäyntiä, mikä kertoo palveluiden tarpeesta.
Räsänen sanoi eduskunnan kyselytunnilla, että Kela-korvauksia tarvitsevat erityisesti ikäihmiset, naiset, pienituloiset, ja esimerkiksi gynekologi-, silmälääkäri-, hammaslääkäripalveluissa ne ovat käytännössä välttämättömiä.
Tällä hetkellä pelkona on, että hallitus lakkauttaa Kela-korvauksen, joka kuitenkin on ollut hyvä kannustin käyttää omia varoja terveydenhuollon rahoittamiseen, ja tämä uhkaa ruuhkauttaa tiukoilla olevat julkiset palvelut entisestään.
– Yhteiskunnan kannalta Kela-korvattu lääkärikäynti tulee edullisemmaksi kuin julkisen terveydenhuollon lääkärikäynti, joten ei ole mitään järkeä lähteä tätä järjestelmää lakkauttamaan
– Yhteiskunnan kannalta Kela-korvattu lääkärikäynti tulee edullisemmaksi kuin julkisen terveydenhuollon lääkärikäynti, joten ei ole mitään järkeä lähteä tätä järjestelmää lakkauttamaan, Räsänen sanoi.
Hän kysyi, onko hallitus valmis luopumaan suunnitelmistaan Kela-korvauksen poistamisesta ja aikooko se päinvastoin kehittää järjestelmää.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen kertoi, että monikanavarahoituksen purkamista tai uudistamistyötä pohditaan parhaillaan parlamentaarisessa komiteassa eduskunnassa eri puolueiden voimin, ja hallitus tekee sitten sen työn pohjalta omat linjauksensa, eli mitään päätöksiä hallituksen puitteissa ei ole vielä tehty.
Sarkkinen muistutti myös, että korvausaste on aika pieni. Edelliset hallitukset ovat sitä leikanneet jo aiemmin, ja se on nyt reilu kymmenen prosenttia.
– Kaikista pienituloisimpia suomalaisia se ei usein auta, koska se omavastuuosuus on niin suuri. Kaikista köyhimpien suomalaisten kannalta olennaista on laittaa julkisten terveyspalveluiden saatavuus kuntoon eli että hoitoon, lääkärille tai muuhun tarpeen mukaiseen hoitoon pääsee silloin, kun tarve on suurin, ja silloin, kun hoitoa pitää saada ja kohtuullisilla kustannuksilla, Sarkkinen vastasi.