– Lapsibudjetointi tarvitaan hyvinvointialueille tukemaa lapsen oikeuksia, KD:n puheenjohtaja Sari Essayah vaatii lapsen oikeuksien päivänä vierailullaan Kouvolassa.

KD:n Kymen piirin syyskokouksessa puhunut Essayah vaatiii lapsibudjetointia hyvinvointialueille tukemaan lapsenoikeuksia.

– Kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla on edistettävä johdonmukaisesti lapsen oikeuksien toteutumista ja parannettava haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten asemaa, hän korostaa.

Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan, hyvinvointialueen tai valtion talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta. Kyse on sekä lapsiin kohdistuvien määrärahojen jäljittämisestä ja seurannasta eli lapsilähtöisestä budjettianalyysista että talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista.

– Palveluissa on huomioitava perheiden erilaiset tarpeet, ja räätälöitävä tuki sen mukaisesti.

Essayah’n mukaan lasten ja nuorten ääni on kuuluttava aluehallituksen, -valtuuston ja lautakuntien työssä jo valmisteluvaiheessa, ja päätöksistä on systemaattisesti toteutettava lapsivaikutusten arviointi.

Kristillisdemokraattien mielestä paras tapa varmistaa lapsen hyvä arki on tukea koko perheen hyvinvointia. Painopisteen pitää olla ennaltaehkäisevissä, hyvinvointia lisäävissä matalan kynnyksen peruspalveluissa.

– Palveluissa on huomioitava perheiden erilaiset tarpeet, ja räätälöitävä tuki sen mukaisesti. Käytännöllinen tuki arjessa on usein iso apu vanhempien jaksamiseen. Myös kriisiapua on oltava saatavilla, Essayah toteaa

Se tarkoittaa, että lasten, nuorten ja perheiden perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta on vahvistettava. Neuvolan on pysyttävä lähipalveluna ja lapsiperheille on tarjottava katkeamaton tuki neuvolasta aina opiskelijahuoltoon saakka.

– Tämä antaa parhaat edellytykset varhaiseen tuentarpeen huomaamiseen, Essayah muistuttaa.

Jos tarjolla on riittävästi perustason mielenterveyspalveluja, joihin pääsee jonottamatta, ei raskaiden erikoistason palvelujen tarve välttämättä kasva yhtä suureksi.

– Koulupsykologien ja -kuraattoreiden sekä kouluterveydenhuollon riittävistä resursseista on huolehdittava. Kouluterveydenhuollon ja kuraattoritoiminnan siirtyessä hallinnollisesti hyvinvointialueille on huolehdittava yhteistyöstä ja tiedonkulusta koulun työntekijöiden kanssa. Palvelut on säilytettävä fyysisesti koululla.