Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kertoo, että kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumisen jatkamista Irakin operaatiossa.

– Toivomme, että tarve sille jää lyhyeksi, hän lisää.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanuksen mukaanon hyvä, että ISISin valta on heikentynyt huomattavasti Irakissa, ja OIR-operaatiossa (Operation Inherent Resolve) on edetty sen viimeiseen vaiheeseen, turvallisuustilanteen vakauttamiseen.

– Huono uutinen sitä vastoin on, että tilanne Irakissa on edelleen herkkä ja maassa on ISISin nukkuvia soluja.

Tanus muistuttaa, että nyt eletään kireiden suurvaltasuhteiden aikaa: Yhdysvallat ei kaikkialla näyttäydy paikalle toivottuna hyväntekijänä, ja sisäpoliittisesti asia on Irakissa arka.

– Hallitus on pyytänyt apua, mutta parlamentin viestin on ollut toinen. On itsestään selvää, että suomalaisten sotilaiden turvallisuudesta on huolehdittava, ja heillä on oltava riittävä varustus ja voimankäyttöoikeudet itsepuolustukseen.

Vaikka Irakin tilanne ei ole identtinen Afganistanin kanssa, on Tanuksen mukaan syytä tunnustaa, että kansainvälinen yhteisö on kokenut syvän epäonnistumisen interventiossaan Afganistanissa.

– Siitä on opittava, ja sen on heijastuttava toimintaamme. Emme saa joutua tilanteeseen, jossa huomaamme antamamme koulutuksen ja resurssien päätyneen vääriin käsiin. Siksi on tärkeää, että Suomen osallistuminen on tarkoin rajattua, hän sanoo.

Pitkittynyt kriisi on tehnyt irakilaisista alttiita hybridivaikuttamisessa hyödyntämiselle.

Yksi syistä Suomen osallistumiselle operaatioon on terrorismin torjunnan lisäksi vaikuttaminen muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin. Ajatellaan, että turvalliselta alueelta ei ole tarvetta lähteä.

Kuitenkin irakilaisia nähdään tällä hetkellä suurin joukoin Valko-Venäjän tuomina EU:n rajoilla. Monet heistä ovat lähteneet Irakin Kurdistanin alueelta, joka on maan muihin alueisiin verrattuna rauhallinen.

Mediassa ihmiset kertovat, ettei heillä ole Irakissa tulevaisuutta, koska siellä ei ole töitä ja korruptio kukoistaa. Pitkittynyt kriisi on tehnyt heistä alttiita muun muassa tällaiselle hybridivaikuttamisessa hyödyntämiselle.

– Kuten aiempina vuosina selonteon käsittelyn yhteydessä, nytkin on tarpeen kysyä hallitukselta, mitä se tekee palautussopimuksen aikaansaamiseksi Irakin kanssa, Tanus muistuttaa.

Kun tavoitteena on yhteiskunnan vakauttaminen, turvallisuussektorin ja sotilaallisen koulutuksen ohella yhä tärkeämmäksi nousevat muut toimet. Yhteiskunta, jonka rakenteet eivät toimi tai jossa ihmisillä ei ole toimeentuloa, ei pysy turvallisena, vaikka turvallisuusjoukot olisivat kuinka osaavia.

Yksityisen sektorin jaloilleen saaminen on elintärkeää maan tulevaisuuden kannalta.

Kehitysyhteistyön välityksellä voidaan parantaa koulutussektoria, jolla on merkittävä rooli myös demokratiakehityksessä. Vaalien alhaisesta äänestysprosentista päätellen nuoret eivät usko poliittisen järjestelmän kautta vaikuttamiseen, mistä on Tanuksen mukaan syytä olla huolissaan.

– Moni ISISin toiminnan kohdannut on joutunut näkemään asioita, joita ihmismieli ei kestä. Siksi alueella tarvitaan psykososiaalista tukea. Nuori sukupolvi tarvitsee eväät elää vapaana traumoista ja hirmutekojen kauhuista. Tarvitaan uskoa tulevaisuuteen.

– Usein sanotaan, että ihmisiä on autettava heidän kotimaassaan. Tämä operaatio on osaltaan sitä. On kaikkien etu, että Irakin yhteiskunta vahvistuu ja kansalaisten olot paranevat. Emme kuitenkaan voi tehdä sitä irakilaisten puolesta, sellainen muutos ei ole kestävää. Irakilaisilla itsellään on avaimet eteenpäin, Tanus arvioi.