KD:n puheenjohtajistosta aluevaaleissa ehdolla olevat Tiina Tuomela, Peter Östman ja Sari Essayah keskustelivat suorassa sote-ohjelmassa hyvinvointialueiden suurimmista huolista ja sote-uudistuksen lähes mahdottomalta tuntuvasta onnistumisesta. Keskustelu on tallenteena KD:n Facebook-sivulla.

– Koska olen lastenlääkäri on substanssiosaaminen minulla nimenomaan lääkärintyöstä sekä sotepalveluista. Lisäksi hahmotan Vantaan sotepalvelujen tilanteen hyvin kaupunginvaltuutettuna ja viime valtuustokauden sosiaali- ja terveyslautakunnassa toimineena, KD:n 2. varapuheenjohtaja Tiina Tuomela kertoo. Hän on ehdolla Vantaa-Keravan aluevaltuustoon numerolla 422

Lasten ja nuorten psykiatrisen ensivaiheen hoitoon pääsy on suorastaan kriisiytynyt.

– Se pitäisi saada hyvin nopeasti kuntoon, Tiina Tuomela vaatii.

Aluevaaleista hän on erittäin innostunut.

– Olisi todella hieno mahdollisuus päästä tekemään oikeita, konkreettisia parannuksia palvelujen saatavuuteen ja myös pelastustoimeen, Tuomela toteaa.

Kristillisdemokraattien 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman on juuri sairastanut ja nyt vapautunut koronakaranteenista.

– Vaalijulisteet ovat nyt paikoillaan. Kiersimme vaimoni Tinan kanssa ympäri maakuntaa asettelemassa niitä.

– Nyt tuntuu hyvältä, mutta tietysti kymmenen päivän eristyksessä oleminen söi aikaa kampanjoinnista. Olipa sitten aikaa miettiä vaikkapa mielipidekirjoituksia, Östman toteaa.

Hän – toisin kuin Tuomela – joutui miettimään pitkään ehdokkuutta aluevaaleissa.

– Mutta koska meidän pitää pystyä palvelemaan kansalaisia mahdollisimman hyvällä tavalla, oli päätös lopulta myönteinen. Kun mietin lähihistoriassa, niin olen heittäytynyt kaikkiin vaaleihin – paitsi presidentinvaaliin – mukaan. Katsoin, että on luonnollinen valinta olla kansalaisten palveluksessa, Östman kertoo pohdinnoistaan.

Olen heittäytynyt kaikkiin vaaleihin – paitsi presidentinvaaliin. – Peter Östman

Puheenjohtaja Sari Essayah oli keskiviikkona 12. tammikuuta sekä puolueen ensimmäisessä sote-livessä, että myöhemmin illalla Ylen vaalikeskustelussa. Essayah totesi kysymysten ja aiheiden jääneen hieman yksipuolisiksi.

– Pohdimme Ylen keskustelussa sekä yksin että yhdessä hoitohenkilökunnan riittävyydestä. Se on todellakin valtavan tärkeä aihe. Ja siihen me kristillisdemokraatit olemme tehneet myös panostuksen vaihtoehtobudjetissamme.

– Sotea ei saada aikaiseksi, jos tekijät loppuvat, Essayah kiteyttää.

Kristillisdemokraattien vaaliohjelmassa ei haluta verotusoikeutta uusille hyvinvointialueille.

– Jos me otamme taas uuden veron muiden lisäksi, se nostaa kokonaisveroasteen vielä korkeammalle. Emme pysty ohjaamaan resursseja suhteessa tarpeisiin, muistuttaa Östman.

– Miksi nämä vaalit järjestetään? Moni ei sitä lainkaan ymmärrä. Jo kymmenen vuotta on puhuttu kestävyysvajeesta. Moni hallitus yritti tehdä hyvän mallin, ja nyt lopulta tämä malli hyväksyttiin.

– Tässä on kuitenkin enemmän katsottu hallintomallia, kun sen sijaan olisi pitänyt saada integroitua perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito, ja saada se sujumaan asiakasta palvelevalla tavalla, Östman sanoo.

– Tätä koko asiaa olisi pitänyt katsoa asiakkaan ja potilaan näkökulmasta!

Tuomela huomauttaa, että asiakas voi hukkua hallintohimmeliin.

– Suuri kompastuskivi on palveluiden rahoitus. Idea ja tärkeä asia on perusterveydenhoidon vahvistuminen – eikä se ilman rahaa onnistu. Rahoituksen järjestäminen on iso ongelma, Tuomela toteaa.

– Alibudjetointi ei ole hyväksi, sillä silloin palvelut sakkaavat.

Essayah ihmettelee monien asioiden ”unohdusta”.

– IT-kustannukset voivat olla todella kalliita. Omallakin hyvinvointialueella on 19 kuntaa ja potilastietojärjestelmiä on yli 25. Näitä ei ole yhteensovitettu – eikä myöskään ole rahaa. Jo näissä on isojen sudenkuoppien mahdollisuus.

– 2023 pitäisi päästä aloittamaan. Vaikealta näyttää. Tutkimus- ja koulutusrahaa ei myöskään ole otettu huomioon rahoitusmallissa, Essayah kritisoi.

2023 pitäisi päästä aloittamaan. Vaikealta näyttää. – Sari Essayah

– Mielestäni sote tarvitsee useampia korjaussarjoja, hän toteaa kansanedustaja-kollega Markus Lohen sanoja käyttäen. – Tähän jäi väistämättä valuvikoja!

Östman ihmettelee potilastietojärjestelmien yhteensopimattomuutta ja kysyy, miten lastenlääkärinä työskentelevä Tiina Tuomela näkee tilanteen.

– Sinähän olet päivittäin siellä verstaan lattialla, Östman heittää.

– Kyllä – lastenlääkärinä siellä lattialla oikeasti usein kontataan lapsipotilaiden kanssa, Tuomela myöntää.

– Kun potilastietojärjestelmät eivät keskustele keskenään, tuottaa se valtavasti vaivaa myös asiakkaalle itselleen, terveydenhuollon lisäksi, Tuomela toteaa.

Työntekijäpula on noussut kaikkein suurimmaksi ongelmaksi.

– Ensimmäinen on palkka, toinen on työsuhteiden laatu kuten vakituisten virkojen saaminen, aloittaa Östman ongelmalistan.

Tuomela jatkaa listaa:

– Työhyvinvointiin kuuluu se, että omaa työtä voisi suunnitella ja jollain lailla hallita – ettei työn kuormittavuus ole liian suuri – ja millainen johto työyhteisössä on. Hyvä johto vaikuttaa tiimin sisäiseen hyvinvointiin valtavasti, Tuomela muistuttaa.

– Ennen kuin lähdettäisiin hakemaan hoitajia ulkomailta, pitäisi saada alan ihmiset tekemään omaa työtään, niin hoitajat kuin lääkäritkin. Hoiva-avustajia tarvittaisiin tekemään sellaiset työt, joihin ei tarvita lääketieteellistä koulutusta.

– Ennen vanhaan oli osastosihteereitä. Tällaiset henkilöt tarvittaisiin takaisin, Tuomela ehdottaa.

Essayah on samaa mieltä siitä, että 70 000 muissa työtehtävissä olevaa sote-ammattilaista pitäisi saada takaisin alalle.

– Arvostus ja palkat ovat liian matalat, alalta on karattu muihin töihin. Joissakin ammattikorkeakouluissa on enemmän aloituspaikkoja kuin on tulijoita.

Kaikki vastaajat ovat sitä mieltä, että hoitoalan pito- ja vetovoimaa pitäisi päästä pikaisesti nostamaan.

– Hyvinvointialueilla tarvitaan mukaan myös pienet palveluntarjoajat. Elintarvikehankinnat sote-keittiöille muuttuvat. Lähiruoka pysyy mukana vain, jos paikallisia yrityksiä huomioidaan, Essayah muistuttaa.

– Järjestöt saattavat tehdä tärkeää sairaalahoidon jälkeistä tukityötä. Ilman järjestöjä eli kolmatta sektoria emme pärjää, Tuomela huomauttaa.

Omaishoitajan palkkion pitäisi olla Kristillisdemokraattien mielestä verotonta.

– Tätä olemme ehdottaneet useissa vaihtoehtobudjeteissa. Mutta verovapauskaan ei riitä, vaan on huolehdittava myös vapaapäivien pitämisestä. Pitäisi tarjota liikuntapalveluseteleitä tai muuta hyvinvointia edistävää, Tuomela toteaa.

Mutta verovapauskaan ei riitä, vaan on huolehdittava myös vapaapäivien pitämisestä. Pitäisi tarjota liikuntapalveluseteleitä tai muuta hyvinvointia edistävää. – Tiina Tuomela

– Aluevaltuustot päättävät tästä lähtien, millaiset tasot otetaan hyvinvointialueilla käyttöön. Pitäisi mennä parhaan käytännön mukaan, eikä laskea tasoa sen kunnan mallin mukaan, jossa tuet ovat pienimmät. Missään ei ole sanottu, millä tasolla esimerkiksi omaishoidon tuet ovat jatkossa, Sari Essayah hämmästelee.

Essayah haluaa olla panostamassa ennaltaehkäisemiseen.

– Ennenaikaiset eläköitymiset psyyken ongelmien vuoksi ja jääminen pois työelämästä jo kolmikymppisenä ovat valtava tragedia, Essayah suree.

– Pohjois-Savo on Pohjoismaiden sairain maakunta. Tämä on meidän alueen pahin kriisi, Essayah myöntää.

Sote-live taas perjantaina 14. tammikuuta klo 19 – haastattelussa sotealan KD-aluevaaliehdokkaita

Sari Essayah’n soteliven keskiviikkona 12. tammikuuta ja keskiviikkoillan 13.1. puheenjohtajisto-soteliven voi katsella uudelleen Kristillisdemokraattien Facebook-sivulla. Haastattelijana Merja Eräpolku.

Perjantaina 14. tammikuuta klo 19 vastaajina sote-livessä on sotealan KD-aluevaaliehdokkaita Lapista, Keski-Pohjanmaalta sekä Keski-Suomesta: ylihammaslääkäri Timo Alaräisänen Kemijärveltä, valtiotieteiden maisteri, yrittäjä Hanna-Lea Ahlskog Kokkolasta sekä projektipäällikkö, terveystieteiden maisteri Piia Flink-Liimatainen Äänekoskelta. Keskustelua vetää Merja Eräpolku.