Uudenmaan KD-kansanedustajan Antero Laukkasen mielestä Suomi ei ole poikkeus, vaan juutalaisvastaisuus lisääntyy meilläkin.

Jutalaisvastaisuus eli antisemitismi kasvaa Euroopassa.

– Suomi ei ole poikkeus, kansanedustaja Antero Laukkanen huomauttaa.

– Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo kerää parhaillaan eduskunnassa nimiä tekemäänsä lakialoitteeseen, jossa Suomi ei saisi ostaa israelilaisia länsirannalla valmistettuja tuotteita.

Lakivaliokunnan jäsen Laukkanen muistuttaa, että lakialoite on mitä suurimmassa määrin antisemitistinen.

– Se loukkaa juutalaisia ja Israelia, sillä se on sisällöllisesti kohdistettu vain yhteen valtioon,  Israeliin.

– Lisäksi aloitteen perustelut perustuvat laajalti vääristeltyyn historian tulkintaan, jonka mukaan Israel on hyökännyt palestiinalaisten kimppuun ja valloittanut heidän hallussaan olleen itäisen Jerusalemin ja Länsirannan.

Laukkanen huomauttaa, että tosiasiassa Oslon sopimuksessa Israelin ja palestiinalaishallinnon välillä on sovittu Länsirantaa koskevat hallinto- ja turvallisuusvastuiden jaot.

Tosiasiassa Oslon sopimuksessa Israelin ja palestiinalaishallinnon välillä on sovittu Länsirantaa koskevat hallinto- ja turvallisuusvastuiden jaot.

– Sopimuksen mukaan A-alueella siviili- ja turvallisuushallinnosta vastaa palestiinalaishallinto, B-alueella on palestiinalaisten siviilihallinto ja Israelin turvallisuushallinto ja C-alueesta vastaa Israel kokonaisuudessaan, Laukkanen selostaa.

– Israelilaiset siirtokunnat, joissa asuu noin 400 000 juutalaista, sijaitsevat pääasiallisesti juuri C-alueella.

Hän viittaa historiaan.

– Toisen maailmansodan aikoihin juutalaisvastaiset lait mahdollistivat juutalaisvihan ja ihmisoikeusloukkaukset juutalaisia vastaan. Nämä suunnilleen samaan aikaan eri Euroopan maissa hyväksytyt antisemitistiset lait mahdollistivat lopulta yhden koko ihmiskunnan  järkyttävimmistä tapahtumista eli juutalaisten massamurhan, holokaustin.

Eri Euroopan maissa hyväksytyt antisemitistiset lait mahdollistivat lopulta yhden koko ihmiskunnan  järkyttävimmistä tapahtumista eli juutalaisten massamurhan, holokaustin.

Laukkanen muistuttaa, ettei holokausti tapahtunut yllättäen. Sitä edelsi yhden saksalaisen puolueen, kansallissosialistien, 20 vuotta kestänyt kampanja.

– Se pääsi vauhtiin puolueen saatua vallan Saksan valtiopäivillä 1933. Seuraavien kuuden vuoden aikana Saksan valtiopäivät hyväksyi satoja lakeja, joilla ensin rajoitettiin juutalaisten kansalaisoikeuksia ja jotka lopulta johtivat juutalaisten kansanmurhaan.

– Tammikuun 27. päivä vietetään holokaustin uhrien muistopäivää juutalaisiin kohdistuneiden vainojen ja kuuden miljoonan murhatun juutalaisen muistoksi.

– Muistopäivää vietetään, jotta emme koskaan unohtaisi tapahtunutta, Laukkanen sanoo.

Kansanedustaja Honkasalon lakialoite vetää hänet mietteliääksi.

– Miten sivistynyt Suomi, kaiken hyvin tuntemamme historian valossa suvaitsee näin avointa antisemitistä toimintaa? Onko demokratian tosiaan taivuttava avoimeen vihamielisyyteen juutalaista kansaa kohtaan?

– Saa nähdä, kuinka moni kansanedustaja allekirjoittaa Honkasalon lakialoitteen. Mielestäni tämäkin varmasti on yksi sivistyksen mittari.