”Ei pidä yrittää pestä käsiä” – Kristillisdemokraatit muistuttivat välikysymyskeskustelussa hallitusta polttonesteiden hinnankorotusten vaikutuksista
22.2.2022 klo 20:47 Eduskunta Samuli Rissanen
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että hallituskauden alussa tehdyn polttonesteitten hinnankorotuksen vaikutukset näkyvät joka ikinen vuosi. KD:n varapuheenjohtaja Peter Östmanin mukaan Suomi epäonnistui vaikuttamaan EU-pöydissä taksonomia-päätöksen sisältöön. (Kuva: Merja Eräpolku)
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että hallituskauden alussa tehdyn polttonesteitten hinnankorotuksen vaikutukset näkyvät joka ikinen vuosi.
Hallituspuolueiden edustajat muistuttivat sähkön ja polttoaineiden hinnnannousua koskevassa välikysymyskeskustelussa oppositiota siitä, että energian hinnannousun taustalla on maailmanmarkkinahintojen nousu.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistutti, että se on vain osaksi totta.
– Mutta ei pidä yrittää pestä käsiä siitä, että hallitus tämän hallituskauden alussa välittömästi teki polttonesteitten hinnankorotuksen, joka on toteutettu porrastetusti siten, että vaikutukset näkyvät joka ikinen vuosi. Joka ikinen vuosi, tällekin vuodelle 250 miljoonaa euroa lisää kuritusta maantiellä liikkuville.
Kristillisdemokraatit ovat tehneet kaikkina näinä vuosina vaihtoehtobudjetissaan esityksen siitä, että hallituskauden alussa tehty korotus peruttaisiin.
Sen sijaan Kristillisdemokraatit ovat tehneet kaikkina näinä vuosina vaihtoehtobudjetissaan esityksen siitä, että hallituskauden alussa tehty korotus peruttaisiin.
– Tämä olisi realistinen ja hyvä tapa, millä voisimme tässä tilanteessa vastata nyt tähän liikkujien kustannusten nousuun, Essayah sanoi.
Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja Peter Östmanin ja elinkeinoministeri Mika Lintilä väänsivät kättä siitä, kuinka hyvin Suomi onnistui vaikuttamaan taksonomia-esitykseen EU-pöydissä.
Lintilän mukaan Suomi ei viivytellyt, vaan oli koko ajan neuvotteluissa.
– Se, että siitä ei täällä isompaa meteliä tehty, johtui oikeastaan siitä, että haluttiin saada hallituksen sisällä sanamuodot sellaisiksi, että kaikki pystyivät seisomaan niitten takana. Yksi vaikuttava tekijä oli toisaalta koronakin. Mielellään olisi silloin tuolla Brysselin käytävillä kerrankin ollut, hän sanoi.
Östman oli toista mieltä. Hänen mukaansa Suomen kannanmuodostus asiassa kesti luvattoman kauan ja aikaan ei jäänyt tehdä aktiivista EU-vaikuttamista ja kerätä näkemyksen taakse riittävää määrää muita jäsenmaita.
– Ministeri Lintilä, vastasitte, että taksonomiakeskustelussa ette olleet hiljaa EU-pöydissä. Mutta teillä on kokemusta liikemaailmasta, ja siellä ainoastaan tulokset lasketaan. Niin tässäkin asiassa, tämä asia nimittäin koski merkittävästi metsäteollisuuden menestystekijöitä, ja nyt metsäteollisuus on pettynyt, kun EU-jäsenmaat hyväksyivät taksonomian ilmastokriteerit, koska se lisää byrokratiaa ja lisää hallintoa ja heikentää sikäli meidän kilpailukykyämme, Östman muistutti.